VamY

Yritysesittely: VisuOpisto

Yritysesittely: VisuOpisto 340 261 VamY

Suunnittelen ja opetan visuaalisuutta pk-yrityksille, joka vastaa yritykselle asetettuihin tavoitteisiin. Luon olosuhteet, joissa yrittäjällä on helpot ja hyvät työvälineet ja tiedot kohderyhmään vaikuttavan visuaalisen markkinoinnin toteuttamiseen.
Vain näkyvä yritys huomataan. Vain luotettavalta ostetaan.

VisuOpisto | Tmi Coltrane 
Coltrane Hassinen
info@visuaalisuus.fi
045 6334839
VISUAALISUUS.FI

Yritysesittely: RVL-palvelut

Yritysesittely: RVL-palvelut 2048 1536 VamY

Minulla on pieni kuljetus- ja lähettipalveluyritys. Minulla on viisi yhteistyökumppania, joilta saan tilauksia lähes päivittäin yhdestä viiteentoista. Määrät vaihtelevat hyvin paljon. Kuljetan esimerkiksi kukkia, pieniä paketteja, eläimenruokaa, huonekaluja, puutarhajätettä, kaatopaikkatavaraa ja kierrätystavaraa. Kuljetan periaatteessa mitä vain, paitsi ihmisiä. Mieleenpainuvimpina keikkoina mainitsisin pakastimen kuljettamisen eläinhoitolan toimipisteeseen lentokentän läheisyyteen sekä  tuhannen kertakäyttökahvikupin viemisen Kampin kauppakeskuksen R-kioskille. Olen usein kuljettanut myös suuria määriä kukkia hautajaisia varten. Vien myös avustusvälineitä, sähkäreitä ja invamopoja. WINK WINK 😉

Aluksi keikkoja tuli 20-40 kappaletta kuukaudessa. Toiminnan laajentuessa nykyään keikkoja on 60-80. Minulla on tällä hetkellä kahdeksan yhteistyökumppania, heiltä tulee keikkoja lähes päivittäin. Kukkien kuljetushinnat ovat niin pieniä, että otan mielelläni kaikki keikat vastaan mitä tulee. Kuukausittainen liikevaihto on 700€-1000€, eli ei kovin suuri, mutta lisäksi saan työkyvyttömyyseläkkeen, takuueläkkeen, korotetun hoitotuen ja asumistuen. Minut lasketaan Kelassa täysin liikuntakyvyttömäksi. Voin ansaita periaatteessa niin paljon kuin haluan, eikä se vaikuta tukiini, asumistukea lukuun ottamatta.

Kuljetusalueeni on Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Tuusula, Kerava ja Järvenpää.

Sovittaessa minut voi tilata kuljetusavuksi pitemmällekin. Olen yläasteikäisestä asti halunnut liikkuvan työn, mitä ei tarvitse tehdä kahdeksasta neljään samassa paikassa istuen. Yrittäjyys on kiehtonut minua ja rakastan autolla ajamista. Isäni oli yrittäjä ja näin sitä arkea jo lapsena. Minulla on pakettiauto ja halusin hyödyntää autoa työssäni. Lähetin 70 sähköpostia eri paikkoihin tarjoten kuljetusapua.

Ilman henkilökohtaista avustajaa pitäisi pistää lappu luukulle. Avustaja toimittaa kukkalähetyksen tai paketin ohjeistuksestani asiakkaalle. Nykyään kaikki yhteistyökumppanini tietävät, että käytän henkilökohtaista apua työssäni. Otin yhteyttä sosiaalitoimiston vammaispalvelutyöntekijään ja keskustelin hänen kanssaan siitä, paljonko töitä on keskimäärin päivässä. Siitä laskettiin kuukausituntimäärä ja sain 120 tuntia kuukaudessa yritystoiminnan pyörittämiseen. Minulla on neljä avustajaa, jotka tekevät töitä säännöllisesti.

Minulla on yrittäjän ammattitutkinto. Kannattaa olla yritysidea valmiina hyvällä mallilla, ja sitten ottaa rohkeasti yhteyttä sossuun ja hakea henkilökohtaista apua yritystoimintaan. Minulla on nyt apua kahdeksi vuodeksi. Siinä ajassa katsotaan, tuottaako yritys mitään ja onko siitä hyötyä. Teen markkinointia lähinnä sosiaalisessa mediassa ja puskaradion avulla. Minulla on myös nettisivut. Huonekalukeikkoja on kyselty ja tilattu minulta eniten nettisivujen kautta. 

Valmiit kontaktit poikivat välillä uusia ideoita. Suomen vammaisyrittäjät ry on nuori yhdistys, jolla on kolme päätehtävää 1. vaikuttaa myönteisesti yrityskenttään 2. palvella vapaaehtoisvoimin yhdistyksenjäseniä yrityksen kehittämisprojekteissa ja toimia erikoisammattitutkinnoissa mentoreina 3. yhdistyksen kaksi vahvistettua Suomen yrityskummia auttaa yhdistyksen yritystaipaleella niin hyvinä kuin haasteellisissa hetkissä. Vuosimaksu 25€, sisältää kaksi tapaamista vuodessa, 9 kuukausikirjettä ja joka toinen viikko teamsissa vapaata rupattelua niin yrittämisestä kuin muutenkin  hyvinvoinnista. 

VAMYsta saa vertaistukea ja ideoita.

Yritysesittely: Garantia Homes

Yritysesittely: Garantia Homes 126 115 VamY

Garantia Homes on keskisuomalainen rakennusalan yritys, jonka toiminta ulottuu koko Suomen alueelle laajan yhteistyöverkoston ansiosta. Uudiskohteidemme pääpaino on Jyväskylän ja Muuramen seuduilla, missä modernien, toimivien ja laadukkaiden kotien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Juuri tähän tarpeeseen Garantia Homes tarjoaa luotettavan ja ajanmukaisen ratkaisun.

Garantia Homesin myyntipäällikkönä toimi vammaisyrittäjä Riikka Saastamoinen

“Olen Riikka Saastamoinen, vastaan Garantia Homesin omien uudiskohteiden kiintokalustesuunnittelusta sekä sisustusremonttien suunnittelusta ja myynnistä. Minulla on usean vuoden kokemus alalta ja työssäni painotan erityisesti asiakkaan toiveiden huomioimista – onnistunut lopputulos syntyy, kun suunnittelu ja toteutus kulkevat käsi kädessä asiakkaan tarpeiden kanssa.

Huomioin suunnittelussa myös esteettömyyden – haluan varmistaa, että tilat ovat toimivia ja turvallisia kaikille käyttäjille, ilman että tyylistä tai toimivuudesta tingitään.”

GH esite

Yritysesittely: SomeHost

Yritysesittely: SomeHost 149 145 VamY

Riikka Saastamoinen – Yrittäjä, joka yhdistää luovuuden ja käytännön  SomeHostin. Perustaja Riikka Saastamoinen on kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen ja visionäärinen yrittäjä, jolla on intohimo auttaa muita yrityksiä kasvamaan. Riikka tunnetaan käytännönläheisestä otteestaan, asiakaslähtöisyydestään ja kyvystään tehdä monimutkaisesta yksinkertaista.

Riikalla on taustaa niin sisällöntuotannosta, markkinointistrategioista kuin visuaalisesta suunnittelustakin – ja juuri tämä yhdistelmä tekee hänestä poikkeuksellisen monipuolisen kumppanin digitaaliselle kasvulle. 

SomeHost tarjoaa yrityksille helpotusta omien sosiaalisenmedian tilien käyttöön. Riikka ylläpitää yritysten Instagram ja Facebook tilejä. Sisältö tuotetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Riikkaan saat yhteyden laittamalla sähköpostia riikka.j.saastamoinen@gmail.com tai soittamalla +35845 617 5511

SomeHost-esite

Yritysesittely: HRH – koulutus- ja konsultointipalvelut Oy

Yritysesittely: HRH – koulutus- ja konsultointipalvelut Oy 157 171 VamY

HRH – koulutus- ja konsultointipalvelut Oy on kolmen naisen perustama yritys. Heidi, Riikka ja Helena. 

1. Yleistiedot

  • Yritysmuoto: Osakeyhtiö, perustettu vuonna 2023
  • Kotipaikka: Jyväskylä.
  • Y-tunnus: 3355749-7
  • Toimiala: Yrityspalvelut – erityisesti ”muut palvelut liike-elämälle”.
  • www.hrh-konsultointi.fi

2. Vastuu- ja avainhenkilöt

  • Toimitusjohtaja: Riikka Saastamoinen
  • Hallituksen puheenjohtaja: Heidi HamariMartimo
  • Hallituksen jäsen: Helena TähtinenKivikäs

3. Palvelutarjonta

  • HRH tarjoaa monipuolisia koulutus- ja konsultointipalveluita erityisesti esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja kohtaamisvalmennukseen liittyen:

Esteettömyys:

  1. Palvelupolkujen ja tilojen esteettömyyskartoitukset
  2. Raportointi ja korjausehdotukset
  3. Tapahtumien saavutettavuuskartoitukset
  4. Toimivuustestaukset ja sertifioinnit
  5. Lainsäädännön konsultointi (esim. esteetön lainsäädäntö)

Saavutettavuus (digitaalinen):

  1. Verkkosivujen saavutettavuuden auditoinnit ja testaus
  2. Saavutettavuuswebinaarit ja –luennot
  3. Saavutettavuusselosteiden laatiminen
  4. WCAG 2.1 -ohjeistus ja digipalvelulain huomioiminen

Kohtaamisvalmennus:

  1. Ruma kohtaaminen -teemat
  2. Valmennustyöpajat
  3. Esteetön ja saavutettava asiakaspalvelu
  4. Käytännön valmennus sekä pienille että suurille ryhmille
  5. Kokemusasiantuntemus:

Oppilaitosvierailut

  1. Mahdollisuudet liikunta-, harrastus- ja matkailualalla vammaisille
  2. Yritysmentorointi ja työntekijöiden neuvonta
  3. Hakemusten ja anomusten laadinta (esim. Kela, kunta), luottamuksellisesti .
  4. Lisäarvo ja toiminta-ajatus

HRH pyrkii lisäämään yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä fyysisissä että digitaalisissa ympäristöissä. Yritys tarjoaa tiedon lisäksi käytännön testauksen ja sertifioinnit toimivuuden osoittamiseksi – esimerkiksi apuvälineitä käyttävien henkilöiden näkökulmasta.

Yrityksessämme on myös yrityskummi (Helena).

Autoilusta ammatti

Autoilusta ammatti 480 640 VamY

rvl-palvelut.fi

 


 

Olen 42-vuotias helsinkiläinen. Minulla on synnynnäinen selkäydinvamma ja liikun pyörätuolilla. Aiemmin olen tehnyt toimistotyötä palkallisena. Kuitenkin minulla on aina ollut kova yrittämisen halu, isältäni peritty. Niinpä perustin oman toiminimen vuonna 2019. Pidän siitä, että saan tehdä töitä itsenäisesti. Voin ottaa kumppanini ja kissamme mukaan töihin. Lisäksi pystyn sisällyttämään fysioterapiani sekä mahdolliset lääkärikäynnit päivällä ilman, että minun pitää olla kokoajan kyselemässä muilta voinko käydä siellä.

Päivät eivät ole samanlaisia ja asiakkaat ovat kaikki erilaisia.

Ensin minulla oli paljujen vuokrausyritys, mutta se vaati niin paljon huoltotoimenpiteitä ja kunnostusta, että rahaa meni paljon enemmän kuin tuli. Lopetin sen kannattamattomana.

Olin vähän aikaa palkkatyössä varainhankkijana, mutta se työ ei ollut yhtään minua varten.

Veri veti yrittäjäksi.

Minulla on pakettiauto käytössä ja olen aina rakastanut autolla ajamista, siitä tuli idea hyödyntää tätä yritystoiminnassa. Kotikaupunkini myönsi minulle 120 tuntia henkilökohtaista-apua kuukaudessa yritystoimintani pyörittämiseen. Minulla on neljä yhteistyökumppania, lähinnä kuljetan kukkia. Joulu sekä muut juhlapyhät ovat vilkkaimpia aikoja, mutta yllättävän paljon kukkalähetyksiä on ihan tavallisena tiistaina. Joulunaikaan lähetyksiä oli parhaana päivänä 23 kpl. Teen myös pieniä muuttoja, tarvittaessa kuljetan huonekaluja tai muuta tavaraa kierrätykseen.

 

Luontokuvaus oli Kimmon pelastus

Luontokuvaus oli Kimmon pelastus 1920 1080 VamY

kimmoke.fi/

lampikarhu

Hei, nimeni on Kimmo Mäkiranta 

Olen Nurmijärveläinen valokuvaaja, joka aloitti valokuvaamisen vuonna 2008 moottoriurheilun parissa. Nykyään pääosin kuvaan luontoa ja sen elämää. En tarkemmin valikoi tiettyjä kohteita tai lajeja vaan pyrin kuvaamaan ja dokumentoimaan luontoa mahdollisimman monipuolisesti. 

Olen koko ikäni liikkunut luonnossa isäni mukana metsällä ja luonto oli ehkä jopa liian lähellä minua. Sitä ei osannut arvostaa ja sinne oli liian helppo lähteä kotipihalta. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2011. 

Tuolloin minun todettiin sairastavan Ms-tautia. Sairaalan ikkunasta ulos katsoessa mietin pääsisinkö luontoon enää ikinä omin jaloin? Onneksi omat jalat alkoivat taas kantaa ja opin uudelleen kävelemään. Siitä alkoi kuntoutuminen ja seikkailu, joka vei minut lähimetsiin sekä myöhemmässä vaiheessa kauemmas. 

Vuonna 2014 olin taas sairaalassa ilman kävelykykyä ja nähtyäni televisiosta Petojen paratiisi dokumentin, tiesin mitä haluaisin tehdä mikäli kuntoutuisin vielä kävelykykyiseksi. Kokonaan en toipunut sairaalareissusta vaan jouduin pois koneistajan työstäni sairauden takia. Tässä kohtaa kuvaamisesta tuli minun pelastus. 
 
Kuvaaminen on muuttunut vähitellen isommaksi osaksi elämääni ja nyt se on minulle joka päiväistä elämää. Tammikuussa 2020 päätin, että kuvistani alkaisi myös tuotteita tulla ja niinpä perustimme tämän sivuston ja oman toiminimen. 

Olen myös koulutettu kokemusasiantuntija. Olen erilaisten yhdistysten ja yritysten tilaisuuksissa ollut kertomassa oman tarina ja sen kuinka siitä olen selviytynyt. Koulutuksen kautta minulla on myös mahdollisuus osallistua erilaisten palveluiden tuottamisen suunnitteluun jne. 
 
Mikäli tarvitsette erilaisia kuvia, kuvatuotteita tai muita palveluita niin ottakaa rohkeasti yhteyttä 

info@kimmoke.fi 

puh 050 5123359 

MS – Magical Story

MS – Magical Story 437 655 VamY

Olen aloittanut yrittäjäelämän jo melko aikaisin. Keittiökalustesuunnittelijana ja provisiopalkkaisena myyjänä joutuu harjoittelemaan yrittäjän ansanatamallia, jossa palkkaa ei tule, ellei tee tulosta. Tämän tien aloitin jo alle 30-vuotiaana.

Olen reilu nelikymppinen (eli keski-ikäinen) MS-tautia sairastava työkyvyttömyyseläkeläinen yrittäjä. Toimialani on suoramyynti ja sisällöntuotanto. Suoramyynti alana on kasvava. Suosittelemani tuotteet ovat pohjoismaisia terveys- ja hyvinvointituotteita, joita minä ja läheiseni käyttävät. Testipohjaa siis tuotteen toimivuuteen löytyy.

Jäätyäni työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 ajattelin, etten koskaan voi enää tehdä mitään tuottavaa ja että jään kotiin kutomaan ja katsomaan Netflix-sarjoja. Mutta toisin kävi. Ystäväni tietävät, miten toimelias ja periksiantamaton olen, joten he esittelivät minulle mahdollisuuden tehdä työtä kotoa käsin, hoitaa omaa oloani ja tarjota samaa myös ystävilleni. Työtä ei tarvitse tehdä yksin, vaan ajatuksena on rakentaa yhdessä vahva yhteisö, jossa toimitaan ja tehdään töitä.

Kiinnostuin tämänkaltaisesta yritystoiminnasta, koska halusin saada hieman lisäansioita työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi ja jatkaa vahvasti sosiaalista elämääni. Saan jatkaa työntekoa oman jaksamiseni tahtiin ja turvanani on kuitenkin eläke. Asia on hyvin monivivahteinen, ja ansaintamalliin todella kaivataan uudistusta, jotta työkyvyttömyyseläkeläinen voisi parantaa omaa elintasoaan aloittamalla yrittäjyyden.

Lisäksi toimin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tästä innostuneena minua pyydettiin aktivoimaan muutaman yrityksen ja yhdistyksen fb- ja ig-sivustoja, joten tästäkin alkoi minulle toinen työ. Teen sisältöä nyt jo useammalle yrityksille, markkinoin heidän tuotteitaan omilla some-kanavillani ja järjestän heidän toimestaan kampanjoita ja arvontoja.

Ennen tätä kaikkea toimin Jyväskylässä kivijalkamyymälässä yrittäjänä. Suunnittelin ja myin kiintokalusteita ja sisustuksia joko pelkkinä suunnitelmina tai koko pakettina niin, että kaikki asennettiin paikalleen. Parhaimmillaan minulla oli työsuhteessa kuusi työntekijää. Kuitenkin oma vointini huononi ja jouduin ensin vähentämään työtaakkaa ja lopulta sanomaan neurologilleni, että oma työurani taisi tulla tiensä päähän.

Kaiken tämän lisäksi olen aktiivisesti mukana politiikassa, usean yhdistyksen hallituksessa, harrastan kilpayleisurheilua (kuulantyöntöä paraluokassa F34, jossa Suomen mestari vuosina 2020 ja 2021) sekä ratsastan. Olen sitä mieltä, että vaikka elämä kääntää kohti työkyvyttömyyselääkettä, aktiivinen elämä pitää virkeänä ja mikä parasta, antaa resursseja parantaa omaa elintasoa!

WCAG-saavutettavuusohjeet eli POUR (Perceivable, Operable, Understandable, Robust)

WCAG-saavutettavuusohjeet eli POUR (Perceivable, Operable, Understandable, Robust) 409 268 VamY

W3C (World Wide Web Consortium) on kehittänyt havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden saavutettavuusvaatimukset. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistus sisältää ohjeita, periaatteita ja onnistumiskriteerejä saavutettavista palveluista (guidelines, principles and success criteria).

Saavutettavuuden perusajatus on, että digitaalisissa palveluissa huomioidaan mahdollisimman monen ihmisen mahdollisimman sujuva käytettävyys.

WCAG-ohjeistusta käytetään monien maiden lainsäädännön perustana. Ohjeet julkaistiin vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon vuonna 2008, ja uusimpaan 2.1-versioon vuonna 2018.

WCAG-ohjeiden tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät helpommin sisältöön käsiksi, pystyvät käyttämään toimintoja  rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit ohjaavat pääosin tekniseen saavutettavuuteen, eivätkä niinkään verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai käytettävyyteen eikä WCAG ratkaise kaikkia saavutettavuushaasteita.

Vaikka sivustolla olisi huomioitu kaikki WCAG-kriteerit, verkkosivujen käyttö voi olla monelle vaikeaa. Myös osa kriteereistä on melko tulkinnanvaraisia. Verkkosivun kehittäjät tai arvioijat saattavat olla eri mieltä siitä, täyttääkö sivusto joitain kriteerejä vai ei.

1 Havaittava (Perceivable)

Havaittavuuden vaatimus tarkoittaa, että informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää havaittavasti. Kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle ja aikasidonnaiselle medialle pitää tarjota teksti- tai muu mediavastine (1.1, 1.2). Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se vastaanottaa käyttäjän syötettä. (1.1, 1.3.5)

Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon. Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu tuottamaan aistinvarainen kokemus, tekstivastineet vähintään tunnistettavasti kuvailevat ei-tekstuaalista sisältöä.

Kun ei-tekstuaalisen sisällön on tarkoitus varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, eli ns. CAPTCA-muotojen pitää ottaa erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistihavaintoja tukevia esitystapoja. (1.1.1)

Kaikelle audio- tai videosisällölle on tekstitys, tekstin mediavastine, kuvailutulkkaus (1.2.2, 1.2.3, 1.2.5) tai viittomakielinen tulkkaus (1.2.6). Nämä vaihtoehtoiset muodot tarjoavat eri käyttäjille apua saada verkkosivuilta sisältöä ja informaatiota eri tavoin.

Väriä ei saa käyttää ainoana keinona informaation välittämisessä, toiminnon esittämisessä, vastauksen pyytämisessä tai visuaalisen elementin erottamisessa (1.4.1). Tämä seikka ottaa huomioon mm. värisokeat.

Myös verkkosivujen tekstin ja taustan tai visuaalisen esitystavan kontrastisuhteen pitää olla vähintään 4,5 : 1, paitsi oheissisällöissä, isokokoisessa tekstissä, koristekuvissa tai teksteissä, jotka ovat osa logoa tai brändin nimeä (1.4.3).

Tekstin kokoa pitää voida suurentaa jopa 200 % ilman avustavaa teknologiaa ja ilman, että verkkosivun välittämää informaatiota tai toiminnallisuutta menetetään. Sivujen pitää olla myös responsiivisia, eli sisältö pitää voida esittää ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä ja ilman kahdensuuntaista vierittämistä. Sivu mukautuu käytetyn laitteen mukaiseksi, oli käytössä pöytäkone, tabletti tai älypuhelin. (1.3.4, 1.4.4, 1.4.10)

Jos jokin ääni verkkosivuilla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, audion kontrollointiin pitää olla mekanismi äänen keskeyttämiseen, pysäyttämiseen tai äänenvoimakkuuden säätämiseen. Jos tätä onnistumiskriteeriä ei täytetä, sisältö voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua (1.4.2).

Rivivälien pitää olla riittävät eli vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko) ja tasaus vasemmalle. Kappaleen jälkeinen tyhjä tila pitää olla vähintään kaksi kertaa kirjasinkoko. (1.4.12)

2 Hallittava (Operable)

Verkkosivujen hallittavuuden vaatimus tarkoittaa, että sivuston komponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavaa.

Sisällön toiminnallisuuden pitää olla hallittavissa joko näppäimistön välityksellä tai hiiren ja näppäimien yhdistelmällä. Näppäimistöansan välttäminen tarkoittaa, että jos kohdistus voidaan siirtää komponenttiin näppäimistön kautta, niin kohdistus pitää voida siirtää pois komponentilta myös näppäimiä käyttämällä.  Mikäli tämä vaatii muuta kuin nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan kohdistuksen poissiirtämisen menetelmä. (2.1.1, 2.1.2)

Myös verkkolomakkeen lukemiseen ja sisällön käyttämiseen pitää olla tarpeeksi aikaa. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus kytkeä aika pois päältä ja säätää tai jatkaa aikarajaa. Tämä auttaa varmistamaan, että käyttäjät saavat tehtävän valmiiksi.

Jos sivuilla käytetään liikkuvaa, vierivää tai vilkkuvaa informaatiota, joka käynnistyy automaattisesti ja joka kestää yli viisi sekuntia tai joka esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, verkkosivun käyttäjän pitää voida keskeyttää, pysäyttää, piilottaa tai hallita sivun päivitystiheyttä. Verkkosivut eivät saa myöskään sisältää mitään, joka välähtää useammin kuin kolme kertaa sekunnissa. Nämä seikat ottavat huomioon esimerkiksi migreenistä kärsivät ja pyrkivät välttämään migreenikohtausten laukeamista.

Jos verkkosivu voidaan navigoida järjestyksessä ja navigointijärjestys vaikuttaa merkitykseen tai toimintoon, kohdistettavissa olevat komponentit saavat kohdistuksen järjestyksessä, joka säilyttää merkityksen ja toimivuuden. Verkkosivun otsikoiden pitää kuvata aihe tai merkitys. Verkkolomakkeen ”nimilappujen” eli ”labeleiden” ja linkkien pitää kuvata tarkoitusta, minne linkki johtaa tai mitä lomakkeen ”nimilappuihin” pitää kirjoittaa. 

3 Ymmärrettävä (Understandable)

Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävä. Tee tekstistä luettavaa ja ymmärrettävää.

Jokaisen verkkosivun oletuskielen pitää voida selvittää ohjelmallisesti.

Lauseiden, sanojen ja lyhenteiden merkitykset pitää selvittää, jos niitä käytetään poikkeavalla tai tarkkaan rajatulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon. Niille pitää tarjota mekanismia, joka selvittää lyhenteiden laajennetun muodon tai merkityksen.

Jos teksti edellyttää toisen perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa, tarjolla pitää olla täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi toisen perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa.

Verkkosivujen pitää olla sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta on ennakoitavissa. Myös verkkosivujen toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa järjestyksessä suhteessa toisiinsa. Saman toiminnallisuuden komponentit verkkosivuilla merkitään johdonmukaisesti.

Auta käyttäjää välttämään ja korjaamaan virheitä ja syötevirheitä. Tarjoa myös nimilappuja ja ohjeita, kun edellytetään käyttäjän syötettä. Oikeudellinen tai taloudellinen data pitää voida perua, tarkastaa, korjata tai vahvistaa.

4 Toimintavarma (Robust)

Sisällön pitää olla riittävän toimintavarma, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia sekä avustavia teknologioita. Maksimoi niiden yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien ja avustavien teknologioiden kanssa.

Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, ne on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki tunnisteet ovat yksilöllisiä.

Kaikkien lomake-elementtien, linkkien ja skriptien luomien komponenttien nimi ja rooli sekä käyttäjän asettamat ominaisuudet, arvot ja tilat pitää voida selvittää tai asettaa ohjelmallisesti. Lisäksi tieto näiden muutoksista on käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden saatavissa.

Tämä toimintavarmuuden onnistumiskriteeri on ensisijaisesti web-kehittäjille ja muille koodaajille tai toteuttajille. Standardinmukaiset HTML-elementit täyttävät tämän kriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.

Kirjoittamani teksti saavutettavuudesta ei kata täysin kaikkia mahdollisia vaatimuksia mutta se antaa kuitenkin kuvan siitä, mitä verkkosivujen saavutettavuus on ja mitä se vaatii. Uusien asioiden ja käytänteiden opettelu vie yleensä aikaa, eikä kaikki ole heti valmiina. Aloittaminen kannattaa aloittaa pian, sillä saavutettavuuteen perehtyminen antaa sivuston rakentamiseen varmuutta.

Kirjoitukseni lähdemateriaalina olen käyttänyt kirjoituksen jäljessä olevia verkkosivuja. Olen kirjoittanut tekstin fontilla Arial, otsikot ovat Verdana-fontilla, leipätekstin fonttikoko on 12 ja riviväli 1,5. Poistin väliotsikoiden suuraakkoset ja käytin otsikkojärjestystä h1, h2 ja h3.

LÄHTEET

Heidi Hamari-Martimo
Kirjoittaja on suomen kielen maisteri ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija sekä VamYn sihteeri

Suomen Vammaisyrittäjät Heidi Hamari-Martimo

Saavutettavat digipalvelut kuuluvat kaikille

Saavutettavat digipalvelut kuuluvat kaikille 1437 1439 VamY

Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Annan käytännöllisiä ohjeita, miten verkkosivujen sisällöistä saadaan saavutettavia kaikenikäisille ja erityisesti ihmisille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Kerron myös Internetin saavutettavuuden tärkeydestä, miten saavutettavuus vaikuttaa esimerkiksi verkkokauppojen palveluihin.

Kerron artikkelissani verkkosivujen saavutettavuusvaatimuksista ja ohjeista, jotka on poimittu W3C:n (World Wide Web Consortiumin) vaatimuksista, periaatteista ja onnistumiskriteereistä.

Lyhenteet a11yt12t ja s12s tarkoittavat samaa asiaa. Lyhenne muodostetaan niin, että englannin, ruotsin ja suomen pitkät sanat ”accessibility”, ”tillgänglighet” ja ”saavutettavuus” lyhennetään niin, että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin jäävät kirjaimet kuvataan niiden lukumäärällä. Lyhenteistä on hyötyä esimerkiksi tekstiviesteissä, Twitterissä ja muussa kirjoituskäytössä, kun merkkimäärää on rajoitettu.

Ketkä saavutettavuudesta hyötyvät ja miksi?

Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä, ja digipalvelulain tavoitteena on yhdenvertaistaa digitaalisten palvelujen saatavuus Suomessa, ja sen taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi. Tarkoitus on, että tieto on kaikkien saatavilla ja että palveluja voi käyttää vammoista ja rajoitteista huolimatta.

Laki velvoittaa julkisten organisaatioiden lisäksi pankkeja ja energia-, liikenne-, vesi- ja postipalvelujen toimijoita. Verkkosisältöjen saavutettavuusvaatimukset on kehittänyt W3C (World Wide Web Consortium), ja kriteerien periaatteina ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus.

Verkkosisällön tulee lain mukaan täyttää 49 kriteeriä, jotka liittyvät mm. visuaalisuuteen ja toiminnallisuuteen. Toiseksi kansalaisilla pitää olla palautekanava, ja palautteeseen on vastattava kahden viikon sisällä. Kolmanneksi verkkosivustolla pitää näkyä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan digipalvelun saavutettavuuden tilasta ja valvovan aluehallintoviraston yhteystiedot ilmoitusta, kantelua tai selvityspyyntöä varten, jos käyttäjän mielestä sivuilla on puutteita.

Lähtökohtana on, että videoissa pitäisi olla tekstitys. Ongelma on streamattavat suorat lähetykset, joihin tekstitys pitää liittää kahden viikon sisällä julkaisusta. Mikäli tämä ei riitä, voi vedota tilapäisesti kohtuuttomaan rasitteeseen.

Vaikka saavutettavuuteen liittyy vaatimuksia, lakeja ja jopa EU-direktiivi, tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miksi ja kuka saavutettavuudesta hyötyy. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Suomessa on n. 1,3 miljoonaa ja maailmassa noin miljardi ihmistä, joille saavutettavuus on välttämätöntä. Saavutettavuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa kaikkien ihmisten osallistumisen, elämykset, tiedonhankinnan ja itsenäisen asioinnin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta.

Saavutettavuus ja esteettömyys on helppoa lähestyttävyyttä kaikille. Saavutettavat verkkosivut parantavat myös hakukonenäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioiminen tuo lisäarvoa yrityksille, kun ne ovat profiloituneet palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita. Tämä laajentaa myös asiakaskuntaa, kun tyytyväiset asiakkaat kertovat verkostoilleenkin saamastaan positiivisesta palvelukokemuksesta.

Ihmiset, joilla on näkö- tai kuulovamma, liikuntarajoite tai värisokeus, tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluja. Lisäksi ikäihmiset ja henkilöt, joilla on kognitiivisia vaikeuksia joko oppimisessa, lukemisessa tai hahmottamisessa, hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista. Esimerkiksi ikääntyminen voi aiheuttaa vaikeuksia näkemiseen, ja silloin voisi saada apua tekstin suurentamisesta tai äänivastineista. On myös laskettu, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, joten saavutettavuusvaatimusten tarve kasvaa entisestään.

Saavutettavista digi-palveluista hyötyvät myös mobiililaitteiden käyttäjät tai vanhoja tietokoneita ja hitaita verkkoyhteyksiä käyttävät ihmiset. Myös henkilö, jolla vilkkuva verkkosivusto laukaisee sairauskohtauksen migreenin tai epilepsían takia, hyötyy saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta. Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset auttavat myös tapauksissa, jos on tilapäisiä haittoja esimerkiksi kovan melun tai kädessä olevan kipsin takia.

Saavutettavuusvaatimusten tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

Välttääkseni kirjoituksen liiallista pituutta avaan seuraavissa blogiteksteissä saavutettavuusvaatimuksia tarkemmin ja käytännön esimerkkien avulla.

Heidi Hamari-Martimo

Kirjoittaja on suomen kielen maisteri
ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija
sekä VamYn sihteeri

  • 1
  • 2
Back to top