Suomen Vammaisyrittäjät ry:n säännöt 02/2024

Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.10.2023 ja patentti ja rekisterihallituksen (PRH) tarkastamat sekä hyväksymät 23.2.2024 alkaen.

1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Vammaisyrittäjät ry ja lyhenne VamY. Ruotsiksi yhdistyksestä voidaan käyttää nimeä Finlands Handikappföretagare ja englanniksi Disabled Entrepreneurs in Finland.

Yhdistys on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue Suomi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, yhteistyötä ja toimintaverkostoja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
• toimii vammaisyrittäjien, yrittäjien, yrittäjäyhdistysten ja kuntien sekä muiden
yhdistyksen toimintaa tukevien yhteisöjen välisenä yhdyssiteenä ja yhteistyöelimenä.
• toimii vammaisyrittäjien edunvalvojana ja vaikuttaa heidän erityisten tukitarpeidensa
tunnistamiseen ja niiden huomioon ottamiseen yhteiskunnassa
• harjoittaa valistus-, neuvonta-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa
• järjestää seminaareja, neuvonta-, verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia
• järjestää vierailuja, opintomatkoja ja virkistystoimintaa
• edistää vammaisten yrittäjien osallisuutta
• edistää vammaisyrittäjyyttä yhtenä työllistymisen muotona sekä
• pyrkii toiminnassaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ja niiden yleiseen
edistämiseen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää, irtainta ja aineetonta omaisuutta, anoa apurahoja ja avustuksia sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys on yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton, eikä sen tarkoituksena ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota.

3 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yritystoimintaa harjoittava vammainen henkilö, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, järjestö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka
haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet hakemuksesta.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kokouksessa henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4 § Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet
Jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta, ellei hän ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan vuoteen. Kannattajajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Varsinainen jäsen ja kannattajajäsen maksavat liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Maksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksuista.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4-8 jäsentä.

Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa syyskokouksesta ja päättyy kahden vuoden päästä pidettävään syyskoukseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt tai työryhmät.

Hallitus edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on vahvistaa itselleen keskinäinen työnjako ja toimintaohjeet, valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
sekä valmistella ja esitellä yhdistyksen toiminta- ja muut ohjeet yhdistyksen kokouksen vahvistettaviksi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä vaatii sitä. Kokous voidaan järjestää myös e-kokouksena.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö.

8 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

9 § Toiminnan- tai tilintarkastus
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta annettava toiminnan- tai tilintarkastajalle, jonka tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Kokoukset pidetään hallituksen määrääminä päivinä, kevätkokous 1.2.-31.5. ja syyskokous 1.8.-31.10. välisenä aikana.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun
suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi
tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. päätetään hallituksen jäsenille ja toiminnan-/tilintarkastajille mahdollisesti maksettavista
palkkioista
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä hallitukselta kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä
75 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan valtuuttamansa jäsenen välityksellä. Kokoukseen osallistuva jäsen voi edustaa valtakirjalla vain yhtä jäsentä.

11 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään avoimen äänestyksen perusteella, ellei suljettua äänestystä vaadita. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissäsäännöissä tai yhdistyslaissa määrätä muuta. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12 § Kokouskutsut
Kutsu yhdistyksen kokouksiin lähetetään jäsenille sähköpostitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Reaaliaikainen etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Harkintavalta etäosallistumisesta ja sen toteutustavasta on yhdistyksen hallituksella.

Kokouskutsussa on mainittava, jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista ja miten se toteutetaan. Jos kokoukseen etäosallistuvan puheoikeuden käyttäminen on tavalla tai toisella rajoitettua, myös siitä on mainittava kutsussa. Äänestyksen tai vaalien kyseessä ollessa hallitus
päättää, miten etäosallistujan henkilöllisyys varmistetaan.

13 § Yhdistyksen toimintaohjeet
Yhdistyksellä voi olla näitä sääntöjä täydentäviä ohjeita kuten talous- ja matkustussääntö, jotka ja joiden muutokset hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä yhdistyksen kokouksessa.

14 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi tai yhdistyksen purkamiseksi on jätettävä kirjallisesti hallitukselle, joka esittää ne lausuntoineen yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi.

Sääntömuutosehdotuksen tulee esiintyä kokonaisuudessaan kokouskutsussa. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista ja hyväksytyistä äänistä kannattaa sitä kokouksessa.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.