Antero Kautto

Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Annan käytännöllisiä ohjeita, miten verkkosivujen sisällöistä saadaan saavutettavia kaikenikäisille ja erityisesti ihmisille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Kerron myös Internetin saavutettavuuden tärkeydestä, miten saavutettavuus vaikuttaa esimerkiksi verkkokauppojen palveluihin.

Kerron artikkelissani verkkosivujen saavutettavuusvaatimuksista ja ohjeista, jotka on poimittu W3C:n (World Wide Web Consortiumin) vaatimuksista, periaatteista ja onnistumiskriteereistä.

Lyhenteet a11y, t12t ja s12s tarkoittavat samaa asiaa. Lyhenne muodostetaan niin, että englannin, ruotsin ja suomen pitkät sanat ”accessibility”, ”tillgänglighet” ja ”saavutettavuus” lyhennetään niin, että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin jäävät kirjaimet kuvataan niiden lukumäärällä. Lyhenteistä on hyötyä esimerkiksi tekstiviesteissä, Twitterissä ja muussa kirjoituskäytössä, kun merkkimäärää on rajoitettu.

Ketkä saavutettavuudesta hyötyvät ja miksi?

Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä, ja digipalvelulain tavoitteena on yhdenvertaistaa digitaalisten palvelujen saatavuus Suomessa, ja sen taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi. Tarkoitus on, että tieto on kaikkien saatavilla ja että palveluja voi käyttää vammoista ja rajoitteista huolimatta.

Laki velvoittaa julkisten organisaatioiden lisäksi pankkeja ja energia-, liikenne-, vesi- ja postipalvelujen toimijoita. Verkkosisältöjen saavutettavuusvaatimukset on kehittänyt W3C (World Wide Web Consortium), ja kriteerien periaatteina ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus.

Verkkosisällön tulee lain mukaan täyttää 49 kriteeriä, jotka liittyvät mm. visuaalisuuteen ja toiminnallisuuteen. Toiseksi kansalaisilla pitää olla palautekanava, ja palautteeseen on vastattava kahden viikon sisällä. Kolmanneksi verkkosivustolla pitää näkyä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan digipalvelun saavutettavuuden tilasta ja valvovan aluehallintoviraston yhteystiedot ilmoitusta, kantelua tai selvityspyyntöä varten, jos käyttäjän mielestä sivuilla on puutteita.

Lähtökohtana on, että videoissa pitäisi olla tekstitys. Ongelma on streamattavat suorat lähetykset, joihin tekstitys pitää liittää kahden viikon sisällä julkaisusta. Mikäli tämä ei riitä, voi vedota tilapäisesti kohtuuttomaan rasitteeseen.

Vaikka saavutettavuuteen liittyy vaatimuksia, lakeja ja jopa EU-direktiivi, tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miksi ja kuka saavutettavuudesta hyötyy. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Suomessa on n. 1,3 miljoonaa ja maailmassa noin miljardi ihmistä, joille saavutettavuus on välttämätöntä. Saavutettavuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa kaikkien ihmisten osallistumisen, elämykset, tiedonhankinnan ja itsenäisen asioinnin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta.

Saavutettavuus ja esteettömyys on helppoa lähestyttävyyttä kaikille. Saavutettavat verkkosivut parantavat myös hakukonenäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioiminen tuo lisäarvoa yrityksille, kun ne ovat profiloituneet palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita. Tämä laajentaa myös asiakaskuntaa, kun tyytyväiset asiakkaat kertovat verkostoilleenkin saamastaan positiivisesta palvelukokemuksesta.

Ihmiset, joilla on näkö- tai kuulovamma, liikuntarajoite tai värisokeus, tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluja. Lisäksi ikäihmiset ja henkilöt, joilla on kognitiivisia vaikeuksia joko oppimisessa, lukemisessa tai hahmottamisessa, hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista. Esimerkiksi ikääntyminen voi aiheuttaa vaikeuksia näkemiseen, ja silloin voisi saada apua tekstin suurentamisesta tai äänivastineista. On myös laskettu, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, joten saavutettavuusvaatimusten tarve kasvaa entisestään.

Saavutettavista digi-palveluista hyötyvät myös mobiililaitteiden käyttäjät tai vanhoja tietokoneita ja hitaita verkkoyhteyksiä käyttävät ihmiset. Myös henkilö, jolla vilkkuva verkkosivusto laukaisee sairauskohtauksen migreenin tai epilepsían takia, hyötyy saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta. Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset auttavat myös tapauksissa, jos on tilapäisiä haittoja esimerkiksi kovan melun tai kädessä olevan kipsin takia.

Saavutettavuusvaatimusten tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

Välttääkseni kirjoituksen liiallista pituutta avaan seuraavissa blogiteksteissä saavutettavuusvaatimuksia tarkemmin ja käytännön esimerkkien avulla.

Heidi Hamari-Martimo

Kirjoittaja on suomen kielen maisteri
ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija
sekä VamYn sihteeri

Ovatko opinahjot rakentaneet oppimisympäristöt jo kaikkien saavutettaviksi? Miten yrittäjät voivat parantaa yrittäjyysosaamistaan?

Näitä asioita olen pohtinut neuvonnoissani näkövammaisten yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien kanssa. Moni tuskailee talouslaskelmissa liiketoimintasuunnitelmia laatiessaan. Talousasioiden osaaminen onkin noussut yrittäjätutkimuksissa yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Yrittäjillä on kuitenkin usein kynnystä lähteä työarjestaan tapahtumiin, saati sitten osallistua pitempiin koulutuksiin. Kun hidasteena on vielä vammakin, lähteminen voi tuntua työläältä järjestää. Sokeana tai liikuntavammaisena joutuu miettimään kulkemiset paikan päälle. Koulutustiloissakin liikkuminen voi etukäteen askarruttaa.

Pohdin, että lähtisivätkö yrittäjät, joilla on jokin vamma, helpommin koulun penkille, jos järjestettäisiin puitteet kaikin puolin saavutettaviksi ja esteettömiksi? Pohdintoihini lähtivät mukaan Careerian ammattiopiston yrittäjän ammattitutkintokoulutuksesta vastaava Tarja Pursiainen ja Invalidiliiton Yritystä-hankkeen Sinikka Winqvist.

Yrittäjän ammattitutkintokoulutus Careeriassa vaikutti monipuoliselta paketilta. Mikä parasta, yrittäjä voi suorittaa tutkinnon oppisopimuksella omassa yrityksessään.  Koulutus tarjoaa monipuolista tietoa yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Siinä saa tietoa hinnoittelusta, talouden johtamisesta, markkinoinnista ja muista yrittäjyysasioista. Koulutus tarjoaa enemmän oppia kuin pelkät luennot. Tärkeä osa koulutusta on yrittäjyyden asiantuntijoilta saatava mentorointi jokaisen yrittäjän omaan tilanteeseen. Oppisopimuksella suoritettava koulutus on yrittäjille maksutonkin.

Opiskelun puitteita suunniteltaessa mietimme, miten saisimme raivattua kaikki mahdolliset opiskelun esteet. Olennaista oli löytää paikka, jossa on helppo liikkua pyörätuolilla, valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa. Yöpyminen ja ruokailutkin piti olla helposti saatavilla ja lähellä. Näkövammaisten liiton Iiriskeskus osoittautui kaikin puolin soveltuvaksi paikaksi järjestää lähipäivät, koska tiloissa voi itsenäisesti esteittä liikkua, lounasravintolassa saa tarvittaessa apua ja majoittuminenkin oli mahdollista samassa rakennuksessa. Majoittumismahdollisuus osoittautui tärkeäksi, kun koulutus oli avoin myös muualta maasta tuleville.

Opiskelun saavutettavuuden varmistamiseksi järjestimme perehdytystä kouluttajille ja mentoreille. Esitysmateriaalit muokattiin soveltuviksi ruudunlukuohjelmia käyttäville. Sähköisen oppimisympäristön haasteita ratkottiin tavoilla tehdä toisin esimerkiksi tehtävät oli mahdollista palauttaa sähköpostitse. Lähipäiviin järjestettiin mahdollisuus osallistua myös etänä. Etäopiskeluun hypättiinkin sitten koronakeväänä sujuvasti.  Saavutettavuusasioissa Careerialla oli apuna Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntija.

Opiskelijat ovat nyt valmistuneet vuoden koitoksestaan. Yrittäjän ammattitutkinto on nyt taskussa. ”Talouden realiteetit ovat valjenneet ja se, mikä on tärkeää. Kaikenlaista päivittämistä on tapahtunut ja tapahtumassa.” vastaa eräs opiskelija kyselyssä. Lisäksi opiskelijat ovat kertoneet, että on ollut hyvä saada vaihtaa ajatuksia ja vinkkejä vertaisten kanssa yrittäjän arjesta.

Ajatusten ja tietojen vaihto, mutta myös hyvä tahtotila Careerian ammattioppilaitoksen sekä vammaisjärjestöjen ja opiskelijoiden kesken oli olennaista, jotta löysimme ratkaisut sujuvaan opiskeluun. Näin yhdenvertainen opiskelu kohtuullisine mukautuksineen toteutui hienosti. Oppilaitosten kannattaa aktiivisesti ottaa mukaan vammaisjärjestöjen asiantuntemusta heti, jos on tiedossa, että ryhmään on tulossa vammainen opiskelija. Myös vammaisjärjestöjen pitää markkinoida asiantuntijuuttaan entistä enemmän oppilaitosten suuntaan. Yhdessä näemme ja teemme enemmän!

Seuraava vammaisten Yrittäjän ammattitutkintokoulutus alkaa 14.1.2021, johon haku on avoinna joulukuun loppuun. Lisätietoa http://www.careeria.fi

Kirjoittaja on Jaana Argillander, joka työskentelee yrittäjyysasiantuntijana Näkövammaisten liitossa. Vapaalla Jaanan voit nähdä tandempyörälenkillä meren rannoilla Helsingissä, kävelemässä metsäpoluilla Uutelassa opaskoiransa kanssa tai hiihtämässä Lapin hangilla.