Posts By :

Antero Kautto

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjät ry

Kärsimyskeväästä epävarmaan syksyyn

Kärsimyskeväästä epävarmaan syksyyn 960 641 VamY

Kuluva kevät jää monen yrittäjän mieleen kärsimyskeväänä. Korona on aiheuttanut monelle odottamattomia vaikeuksia. Vaikka yrittäjän tehtävään kuuluu miettiä erilaisia riskejä ja uhkakuvia, harva oli varautunut pandemiaan.

Kriisi on kesän edetessä hellittänyt Suomessa. Liiketoimintaan vaikuttavia rajoituksia on purettu, mikä on auttanut monen liiketoimintaa.

Tiedot maailmalta kuitenkin kertovat, että pandemia jyllää edelleen vahvana. On odotettavissa, että se vielä rantautuu kovemmalla voimalla Suomeenkin.

Jokaisen yrittäjien pitää varautua taudin toiseen aaltoon. Se ei ole helppoa, sillä monen puskurit syötiin jo keväällä eikä kysyntä ole vielä elpynyt kaikilla aloilla.

Hallitus ja eduskunta ovat kevään ja kesän mittaan rakentaneet yrittäjien avuksi laajan yritystukiohjelman. Siitä on ollut apua monelle, vaikka se korvaa vain osan menetyksistä.

Yritystuet ovat auttaneet välttämään konkursseja. Hallitus ja eduskunta ansaitsevat kiitoksen nopeasta toiminnasta. Syntynyt yritystukijärjestelmä ei ole kuitenkaan lähellekään optimaalinen.

Viime viikkoina on hämmästelty, miksi kustannustukea on haettu niin vähän ja miksi noin neljä viidestä hakemuksesta on hylätty.

Tämä kertoo järjestelmän valuvioista. Ne pitää korjata, jos tulee toinen aalto. Ainakin pitää laajentaa tuen haarukkaa 1000-500000 euroon, pienentää yhteensovitusprosenttia Business Finlandin ja Ely-keskusten kehittämistukien kanssa ja huomioida kiinteissä kuluissa myös vakuutus- ja leasingkulut.

Jos tulee toinen aalto, myös yksinyrittäjätuki pitää ottaa käyttöön toiselle kierrokselle.

Koronakriisi on osoittanut jokaiselle yritysten merkityksen työllisyyden ja kansakunnan hyvinvoinnin kannalta.

Jos yritykset ovat vaikeuksissa, moni joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi. Siksi on tärkeää vaalia yritysten toimintaedellytyksiä. Jos Suomi ei ole hyvä paikka yrittää, suomalaisen hyvinvointimallin ylläpito käy mahdottomaksi.

Yrittäjille koronakriisi on osoittanut vakauden merkityksen. Ei ole helppo yrittää, jos yhtäkkiä joudutaan sulkemaan toimialoja ja puututaan rajusti elinkeinovapauteen.

Kriisi on myös osoittanut yrittäjyyden luonteen. Laji on kova, ja yllätyksiin on pakko pitää varautua. Aika näyttää, miten koronakriisi vaikuttaa yrittäjyysintoon. Ei olisi ihme, jos yrittäjiksi aikovien määrä kääntyisi kriisin kovien kokemusten vuoksi laskuun.

Se ei olisi hyvä kehitys, sillä Suomi tarvitsee lisää yrityksiä ja lisää yrittäjiä. Yrittäjyys on monelle luonteva tapa hankkia toimeentulo. Yhteiskunnan kannalta se on taas ainut tapa rakentaa vahvaa taloutta ja kestävää hyvinvointia. Siksi yrittäjyyden edistäminen on työtä jokaisen hyväksi.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Jäsenkirje 8/2020

Jäsenkirje 8/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 8/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 8/2020: Jäsenristeily

Jäsenkirje 6/2020

Jäsenkirje 6/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 6/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 6/2020: Vuosikokous ja jäsenristeily

Ennen kuin oli VamY

Ennen kuin oli VamY 150 150 VamY

Alussa ei ollut mitään, vain pimeyttä. Sitten tuli Yritystä! -hanke.

Yritystä! 

Yritystä! alkoi vuonna 2016 Invalidiliton hallinnoimana hankkeena, jolla on toimipiste Helsingissä ja Turussa. Stean rahoittamaan hankkeeseen osallistuivat myös Näkövammaisten liitto ry, Kuurojenliitto ry, Yritystä! -hanke logoLihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Suomen Yrittäjät, Vates-säätiö.

Yritystä! -hankkeen tavoitteena oli tukea vammaisia yrityksen perustamisessa, kehittää ja edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä yrittäjyyden kautta. Tavoitteena oli myös tukea vammaisten yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista.

Hankkeen kohderyhmä olivat työikäiset vammaiset henkilöt ja vammaiset yrittäjät, TE-toimistojen yritysneuvojat sekä uusyrityskeskusten, yrittäjäyhdistysten ja yrityshautomoiden henkilöstö. Vammaisten henkilöiden työllisyyteen liittyvät muut projektit ja hankkeet olivat myös tärkeitä sidosryhmiä.

Hanke palveli suomeksi, ruotsiksi ja suomalaisella viittomakielellä. Tarjottiin yrittäjyydestä kiinnostuneille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille ohjausta ja neuvontaa yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvissä asioissa yhteistyössä uusyrityskeskusten kanssa. Koulutettiin TE-toimistojen ja uusyrityskeskusten henkilöstöä vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvissä asioissa.

Yritystä! -hanke pyrki edistämään vammaisten työ- ja yritystoiminnan tukimuotoja ja käytänteitä, joilla vammaisryhmien yrittäjyyttä ja työelämäosallisuutta voidaan parantaa.

Koulutettiin mentoreita aloittavien yrittäjien tueksi. Järjestettiin lukuisia mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tapahtumia ja koulutuksia. Verkostoiduttiin.

Hankkeen hankekoordinaattorit olivat käytettävissä tukihenkilönä TE-toimiston, Uusyrityskeskuksen, Kelan ja muihin yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvissä tapaamissa.

Neuvottiin erilaisten yritystoimintaan liittyvien rahoitusten ja vakuutusten hakuprosessissa ja lomakkeiden täyttämisessä, mutta hanke ei antanut suoraa rahallista tukea vammaisten yrittäjien yritystoimintaan.

Hankekoordinaattorit ja hankkeessa koulutetut mentorit tukivat esimerkiksi

  • Yritysidean pohtimisessa ja hiomisessa
  • Yrityksen perustamiseen liittyvien asioiden selvittämisessä
  • Tiedonhaussa
  • Verkostoitumisessa
  • Markkinoinnissa
  • Yritystoiminnan ylläpitämiseen liittyvissä asioissa

Yritystä! -hanke palveli erinomaisesti vammaisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Mutta hanke päättyisi vuoden 2019 lopussa. Miten jatkaa, miten pitää yllä verkostoja, miten tukea vammaisia yrittäjiä jatkossakin? – Päätettiin perustaa yhdistys.

Idea VamYstä

Sinikka Winqvist, Yritystä! -hankkeen pomo, sielu ja moottori, kyseli innokkaita vapaaehtoisia valmistelutyöryhmään. Hentulan Juha Lappeenrannasta ja Burmanin Tuomo Kuopiosta kiinnostuivat. Samoin Esko Valkeala pääkaupunkiseudulta ja Maija Aatelo Porvoosta. Tällä nelikolla ryhdyttiin valmistelemaan yhdistyksen perustamista.

Tuomo ja Maija tunsivat toisensa entuudestaan, koska molemmat olivat hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Eskon tunsivat kaikki, koska hän toimi mentorikouluttajana ja aktiivisesti Suomen Yrittäjät ry:ssä. Juha puolestaan oli ollut mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Juha, Maija ja Tuomo olivat myös eri tavoin vammaisia ja hyvin erilaisten yritysten omistajia. Nelikko edusti siis pienestä koostaan huolimatta varsin kattavasti vammaisyrittäjäkenttää ja monipuolista osaamista.

Apua saatiin niin hankkeelta kuin monilta Invalidiliiton asiantuntijoilta. Nelikko piti monen monta pitkää kokousta. Mietittiin nimeä. Laadittiin luonnokset säännöiksi, toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi sekä ehdotus jäsenmaksujen suuruudesta. Keskusteltiin visuaalisesta ilmeestä, varsinkin logosta. Pohdittiin jäsenyyden etuja ja haittoja Invalidiliitossa tai jossain muussa valtakunnallisessa vammaisjärjestössä. Punnittiin jäsenyyttä Suomen Yrittäjissä tai erilaisia yhteistyömalleja heidän kanssaan.

Ongelma nimestä ja lempinimestä

Nimi ja nimilyhenne puhuttivat todella pitkään. Päätöksen tekisi tietenkin perustava kokous, mutta kokoukselle pitäisi tehdä harkittu ja hyvin perusteltu ehdotus.

Suomen Vammaisyrittäjät ry vakiintui nimiehdotukseksi aika nopeasti, mutta mikä olisi toimiva lyhenne? SuVa, SUOVA, SVY tai SVYR eivät kuulostaneet hyviltä. Keskusteltiin siitä, pitäisikö lyhenteessä olla jollakin tavalla mukana Suomi tai valtakunnallisuus. Päätettiin ettei välttämättä
tarvitse, jos pois jättämällä löydetään toimiva lyhenne.

Kun Suomi (siis S-kirjain) jäi pois lyhenteen eli lempinimen ideoinnissa, päästiin pidemmälle. VY olisi kovin saman tapainen kuin Suomen Yrittäjien SY. Olisiko se etu vai haitta? Entä VaY tai VAY – Olisiko se liian samanlainen kuin Vammaisurheilu ja-liikunta ry:n VAU ja sekoittuisi liian helposti? Entä VamYr tai VAMYR? Miten luontevasti se taipuisi eri sijamuodoissa? VAMYRin, VAMYRissä, Vamyriin. Ei kiitos.

Miten olisi VAMY? Se vaatisi etu- ja takavokaalien vuoksi pientä kieliharjoittelua kuten olympia, mutta taipuisi muuten helposti. Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä tunnetaan lyhenteellä VAMYT. VamY LogoSekoitettaisiinko meidät siihen? Olisiko samankaltaisuudesta enemmän hyötyä vai haittaa? Suuttuisiko VAMYT ja syyttäisi meitä plagioinnista? Mutta entä jos meidän lyhenteemme kirjoitusasu olisi VamY eikä VAMY? VAMYT ja VamY ovat kirjoitusasultaan niin erilaisia, etteivät ne sekoittuisi. Puhutussa tekstissä olisi helppo tarvittaessa lisätä selvennykseksi yhdistyksen koko nimi Suomen Vammaisyrittäjät ry. Päätettiin siis ehdottaa lyhenteeksi VamY.

Perusta Peurungassa

Mietittiin, mikä olisi Helsinkiä demokraattisempi paikka perustaa yhdistys. Paikka, jonne olisi kohtuullinen matka eri puolilta Suomea valikoitui lopulta helposti. Moni hankkeen aktiiveista oli nimittäin hakenut Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon yrittäjille suunnatulle lomalla Peurungan kylpylään. Sinne siis myös perustavaan kokoukseen! Päiväksi valikoitui luontevasti aktiiviloman alkamispäivä 2. toukokuuta 2019. Kirjoitettiin perustamiskokouksen esityslista ja lähetettiin kutsut.

Vapunpäivää seuraavana torstaina 2.5.2019 oli Peurungan kylpylässä koolla parikymmentä innokasta, joitakin myös etänä Skypen kautta. Perustamiskokous kesti lähes kolme tuntia, koska asioista riitti paljon keskustelua. Vammaisyrittäjät kun eivät ole maan hiljaisimpia ja valmisteluryhmän ehdotuksista haluttiin kuulla tarkemmin ja keskustella asioista perusteellisesti. Puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä äänestettiin. Ja yhdistys perustettiin allekirjoittamalla perustamiskirja juhlallisesti.

Kokouksen päätteeksi otettiin kymmeniä ryhmäkuvia, mutta kenelläkään ei ollut mukanaan kunnon kameraa, jossa olisi ollut tehokas salama. Kännykällä otetut kuvat ovat kaikki turhan tummia. Kaikkea ei siis muistettu hoitaa ihan Strömssöön tyyliin.

Turbulenssiakin on ollut. Puheenjohtajaksi äänestettiin perustamiskokouksessa Tero Kokko, joka kuitenkin erosi puheenjohtajan tehtävästä ja hallituksesta kesäkuun lopulla. Kesän yli yhdistystä luotsasi varapuheenjohtaja Maija Aatelo. Juha Hentulasta leivottiin uusi puheenjohtaja syksyllä pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa. Loppuvuodesta pidettiin toinen yhdistyksen ylimääräinen kokous, jossa muutettiin jäsenmaksujen suuruutta ja päätettiin joistakin muutoksista sääntöihin.

Alkutaipaleesta selvittyä luultiin toiminnan viimein tasaantuvan ja vakiintuvan kuluvana vuonna 2020.

Sitten tuli korona. Mutta kyllä siitäkin selvitään.

Maija Aatelo

 

Jäsenkirje 5/2020

Jäsenkirje 5/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 5/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 5/2020: 1-vuotiswebinaari ja nettisivut

Jäsenkirje 4/2020

Jäsenkirje 4/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 4/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 4/2020: Korona-asiaa

Jäsenkirje 3/2020

Jäsenkirje 3/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 3/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 3/2020: Yhteistyö Suomen Yrittäjät ry:n kanssa

Jäsenkirje 2/2020

Jäsenkirje 2/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 10/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 2/2020: Vuoden toimija

Jäsenkirje 1/2020

Jäsenkirje 1/2020 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 1/2020 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 1/2020: Eduskuntavierailu

Jäsenkirje 2/2019

Jäsenkirje 2/2019 150 150 VamY

Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 2/2019 on julkaistu ja luettavissa

Jäsenkirje 2/2019: Yhdistyksen kokous

Back to top