Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 6/2021 on julkaistu ja luettavissa
Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 5/2021 on julkaistu ja luettavissa
Olen aloittanut yrittäjäelämän jo melko aikaisin. Keittiökalustesuunnittelijana ja provisiopalkkaisena myyjänä joutuu harjoittelemaan yrittäjän ansanatamallia, jossa palkkaa ei tule, ellei tee tulosta. Tämän tien aloitin jo alle 30-vuotiaana.
Olen reilu nelikymppinen (eli keski-ikäinen) MS-tautia sairastava työkyvyttömyyseläkeläinen yrittäjä. Toimialani on suoramyynti ja sisällöntuotanto. Suoramyynti alana on kasvava. Suosittelemani tuotteet ovat pohjoismaisia terveys- ja hyvinvointituotteita, joita minä ja läheiseni käyttävät. Testipohjaa siis tuotteen toimivuuteen löytyy.
Jäätyäni työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 ajattelin, etten koskaan voi enää tehdä mitään tuottavaa ja että jään kotiin kutomaan ja katsomaan Netflix-sarjoja. Mutta toisin kävi. Ystäväni tietävät, miten toimelias ja periksiantamaton olen, joten he esittelivät minulle mahdollisuuden tehdä työtä kotoa käsin, hoitaa omaa oloani ja tarjota samaa myös ystävilleni. Työtä ei tarvitse tehdä yksin, vaan ajatuksena on rakentaa yhdessä vahva yhteisö, jossa toimitaan ja tehdään töitä.
Kiinnostuin tämänkaltaisesta yritystoiminnasta, koska halusin saada hieman lisäansioita työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi ja jatkaa vahvasti sosiaalista elämääni. Saan jatkaa työntekoa oman jaksamiseni tahtiin ja turvanani on kuitenkin eläke. Asia on hyvin monivivahteinen, ja ansaintamalliin todella kaivataan uudistusta, jotta työkyvyttömyyseläkeläinen voisi parantaa omaa elintasoaan aloittamalla yrittäjyyden.
Lisäksi toimin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tästä innostuneena minua pyydettiin aktivoimaan muutaman yrityksen ja yhdistyksen fb- ja ig-sivustoja, joten tästäkin alkoi minulle toinen työ. Teen sisältöä nyt jo useammalle yrityksille, markkinoin heidän tuotteitaan omilla some-kanavillani ja järjestän heidän toimestaan kampanjoita ja arvontoja.
Ennen tätä kaikkea toimin Jyväskylässä kivijalkamyymälässä yrittäjänä. Suunnittelin ja myin kiintokalusteita ja sisustuksia joko pelkkinä suunnitelmina tai koko pakettina niin, että kaikki asennettiin paikalleen. Parhaimmillaan minulla oli työsuhteessa kuusi työntekijää. Kuitenkin oma vointini huononi ja jouduin ensin vähentämään työtaakkaa ja lopulta sanomaan neurologilleni, että oma työurani taisi tulla tiensä päähän.
Kaiken tämän lisäksi olen aktiivisesti mukana politiikassa, usean yhdistyksen hallituksessa, harrastan kilpayleisurheilua (kuulantyöntöä paraluokassa F34, jossa Suomen mestari vuosina 2020 ja 2021) sekä ratsastan. Olen sitä mieltä, että vaikka elämä kääntää kohti työkyvyttömyyselääkettä, aktiivinen elämä pitää virkeänä ja mikä parasta, antaa resursseja parantaa omaa elintasoa!
Tule mukaan ja opi tunnistamaan omaa ammatillista osaamistasi ja hyödyntämään oman brändin rakentamista. Opit pitämään hissipuheen ja esittelemään omaa yritystäsi ja miten se erottuu kilpailijoista. Iltaohjelmassa on luvassa verkostoitumista ja oman yrityksesi markkinointia Perjantai-ohjelmasta tutun juontaja/ toimittaja Sean Ricksin kanssa.
Tapahtuma järjestetään 30.9.-1.10.2021 hybridinä, eli voit osallistua etänä luennoille tai olla mukana paikanpäällä Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä.
Järjestäjät: Invalidiliitto, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Kuurojen Liitto, Lihastautiliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto sekä Suomen Vammaisyrittäjät
Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumiset 15.9.2021 mennessä osoitteesta
https://www.invalidiliitto.fi/tapahtumat/back-business-vammaisten-yrittajien-koulutus-ja-verkostoitumispaiva
Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 4/2021 on julkaistu ja luettavissa
Jäsenkirje 4/2021: Jäsenilta Helsingissä ja vertaisloma Salossa
W3C (World Wide Web Consortium) on kehittänyt havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden saavutettavuusvaatimukset. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistus sisältää ohjeita, periaatteita ja onnistumiskriteerejä saavutettavista palveluista (guidelines, principles and success criteria).
Saavutettavuuden perusajatus on, että digitaalisissa palveluissa huomioidaan mahdollisimman monen ihmisen mahdollisimman sujuva käytettävyys.
WCAG-ohjeistusta käytetään monien maiden lainsäädännön perustana. Ohjeet julkaistiin vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon vuonna 2008, ja uusimpaan 2.1-versioon vuonna 2018.
WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit ohjaavat pääosin tekniseen saavutettavuuteen, eivätkä niinkään verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai käytettävyyteen eikä WCAG ratkaise kaikkia saavutettavuushaasteita.
Vaikka sivustolla olisi huomioitu kaikki WCAG-kriteerit, verkkosivujen käyttö voi olla monelle vaikeaa. Myös osa kriteereistä on melko tulkinnanvaraisia. Verkkosivun kehittäjät tai arvioijat saattavat olla eri mieltä siitä, täyttääkö sivusto joitain kriteerejä vai ei.
Havaittavuuden vaatimus tarkoittaa, että informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää havaittavasti. Kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle ja aikasidonnaiselle medialle pitää tarjota teksti- tai muu mediavastine (1.1, 1.2). Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se vastaanottaa käyttäjän syötettä. (1.1, 1.3.5)
Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon. Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu tuottamaan aistinvarainen kokemus, tekstivastineet vähintään tunnistettavasti kuvailevat ei-tekstuaalista sisältöä.
Kun ei-tekstuaalisen sisällön on tarkoitus varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, eli ns. CAPTCA-muotojen pitää ottaa erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistihavaintoja tukevia esitystapoja. (1.1.1)
Kaikelle audio- tai videosisällölle on tekstitys, tekstin mediavastine, kuvailutulkkaus (1.2.2, 1.2.3, 1.2.5) tai viittomakielinen tulkkaus (1.2.6). Nämä vaihtoehtoiset muodot tarjoavat eri käyttäjille apua saada verkkosivuilta sisältöä ja informaatiota eri tavoin.
Väriä ei saa käyttää ainoana keinona informaation välittämisessä, toiminnon esittämisessä, vastauksen pyytämisessä tai visuaalisen elementin erottamisessa (1.4.1). Tämä seikka ottaa huomioon mm. värisokeat.
Myös verkkosivujen tekstin ja taustan tai visuaalisen esitystavan kontrastisuhteen pitää olla vähintään 4,5 : 1, paitsi oheissisällöissä, isokokoisessa tekstissä, koristekuvissa tai teksteissä, jotka ovat osa logoa tai brändin nimeä (1.4.3).
Tekstin kokoa pitää voida suurentaa jopa 200 % ilman avustavaa teknologiaa ja ilman, että verkkosivun välittämää informaatiota tai toiminnallisuutta menetetään. Sivujen pitää olla myös responsiivisia, eli sisältö pitää voida esittää ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä ja ilman kahdensuuntaista vierittämistä. Sivu mukautuu käytetyn laitteen mukaiseksi, oli käytössä pöytäkone, tabletti tai älypuhelin. (1.3.4, 1.4.4, 1.4.10)
Jos jokin ääni verkkosivuilla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, audion kontrollointiin pitää olla mekanismi äänen keskeyttämiseen, pysäyttämiseen tai äänenvoimakkuuden säätämiseen. Jos tätä onnistumiskriteeriä ei täytetä, sisältö voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua (1.4.2).
Rivivälien pitää olla riittävät eli vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko) ja tasaus vasemmalle. Kappaleen jälkeinen tyhjä tila pitää olla vähintään kaksi kertaa kirjasinkoko. (1.4.12)
Verkkosivujen hallittavuuden vaatimus tarkoittaa, että sivuston komponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavaa.
Sisällön toiminnallisuuden pitää olla hallittavissa joko näppäimistön välityksellä tai hiiren ja näppäimien yhdistelmällä. Näppäimistöansan välttäminen tarkoittaa, että jos kohdistus voidaan siirtää komponenttiin näppäimistön kautta, niin kohdistus pitää voida siirtää pois komponentilta myös näppäimiä käyttämällä. Mikäli tämä vaatii muuta kuin nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan kohdistuksen poissiirtämisen menetelmä. (2.1.1, 2.1.2)
Myös verkkolomakkeen lukemiseen ja sisällön käyttämiseen pitää olla tarpeeksi aikaa. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus kytkeä aika pois päältä ja säätää tai jatkaa aikarajaa. Tämä auttaa varmistamaan, että käyttäjät saavat tehtävän valmiiksi.
Jos sivuilla käytetään liikkuvaa, vierivää tai vilkkuvaa informaatiota, joka käynnistyy automaattisesti ja joka kestää yli viisi sekuntia tai joka esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, verkkosivun käyttäjän pitää voida keskeyttää, pysäyttää, piilottaa tai hallita sivun päivitystiheyttä. Verkkosivut eivät saa myöskään sisältää mitään, joka välähtää useammin kuin kolme kertaa sekunnissa. Nämä seikat ottavat huomioon esimerkiksi migreenistä kärsivät ja pyrkivät välttämään migreenikohtausten laukeamista.
Jos verkkosivu voidaan navigoida järjestyksessä ja navigointijärjestys vaikuttaa merkitykseen tai toimintoon, kohdistettavissa olevat komponentit saavat kohdistuksen järjestyksessä, joka säilyttää merkityksen ja toimivuuden. Verkkosivun otsikoiden pitää kuvata aihe tai merkitys. Verkkolomakkeen ”nimilappujen” eli ”labeleiden” ja linkkien pitää kuvata tarkoitusta, minne linkki johtaa tai mitä lomakkeen ”nimilappuihin” pitää kirjoittaa.
Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävä. Tee tekstistä luettavaa ja ymmärrettävää.
Jokaisen verkkosivun oletuskielen pitää voida selvittää ohjelmallisesti.
Lauseiden, sanojen ja lyhenteiden merkitykset pitää selvittää, jos niitä käytetään poikkeavalla tai tarkkaan rajatulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon. Niille pitää tarjota mekanismia, joka selvittää lyhenteiden laajennetun muodon tai merkityksen.
Jos teksti edellyttää toisen perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa, tarjolla pitää olla täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi toisen perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa.
Verkkosivujen pitää olla sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta on ennakoitavissa. Myös verkkosivujen toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa järjestyksessä suhteessa toisiinsa. Saman toiminnallisuuden komponentit verkkosivuilla merkitään johdonmukaisesti.
Auta käyttäjää välttämään ja korjaamaan virheitä ja syötevirheitä. Tarjoa myös nimilappuja ja ohjeita, kun edellytetään käyttäjän syötettä. Oikeudellinen tai taloudellinen data pitää voida perua, tarkastaa, korjata tai vahvistaa.
Sisällön pitää olla riittävän toimintavarma, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia sekä avustavia teknologioita. Maksimoi niiden yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien ja avustavien teknologioiden kanssa.
Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, ne on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki tunnisteet ovat yksilöllisiä.
Kaikkien lomake-elementtien, linkkien ja skriptien luomien komponenttien nimi ja rooli sekä käyttäjän asettamat ominaisuudet, arvot ja tilat pitää voida selvittää tai asettaa ohjelmallisesti. Lisäksi tieto näiden muutoksista on käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden saatavissa.
Tämä toimintavarmuuden onnistumiskriteeri on ensisijaisesti web-kehittäjille ja muille koodaajille tai toteuttajille. Standardinmukaiset HTML-elementit täyttävät tämän kriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.
Kirjoittamani teksti saavutettavuudesta ei kata täysin kaikkia mahdollisia vaatimuksia mutta se antaa kuitenkin kuvan siitä, mitä verkkosivujen saavutettavuus on ja mitä se vaatii. Uusien asioiden ja käytänteiden opettelu vie yleensä aikaa, eikä kaikki ole heti valmiina. Aloittaminen kannattaa aloittaa pian, sillä saavutettavuuteen perehtyminen antaa sivuston rakentamiseen varmuutta.
Kirjoitukseni lähdemateriaalina olen käyttänyt kirjoituksen jäljessä olevia verkkosivuja. Olen kirjoittanut tekstin fontilla Arial, otsikot ovat Verdana-fontilla, leipätekstin fonttikoko on 12 ja riviväli 1,5. Poistin väliotsikoiden suuraakkoset ja käytin otsikkojärjestystä h1, h2 ja h3.
Heidi Hamari-Martimo
Kirjoittaja on suomen kielen maisteri ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija sekä VamYn sihteeri
Suomen Vammaisyrittäjät ry on antanut seuraavat lausunnot VALAS 3 – liikkumisen ja taloudellisen tuen kuulemistilaisuuteen 19.4.2021.
Lausunnot on luettavissa alla olevista liitteistä:
Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 3/2021 on julkaistu ja luettavissa
Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 2/2021 on julkaistu ja luettavissa
Suomen Vammaisyrittäjät ry:n uusin jäsenkirje 1/2021 on julkaistu ja luettavissa
