Tulevat Tapahtumat

W3C (World Wide Web Consortium) on kehittänyt havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden saavutettavuusvaatimukset. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistus sisältää ohjeita, periaatteita ja onnistumiskriteerejä saavutettavista palveluista (guidelines, principles and success criteria).

Saavutettavuuden perusajatus on, että digitaalisissa palveluissa huomioidaan mahdollisimman monen ihmisen mahdollisimman sujuva käytettävyys.

WCAG-ohjeistusta käytetään monien maiden lainsäädännön perustana. Ohjeet julkaistiin vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon vuonna 2008, ja uusimpaan 2.1-versioon vuonna 2018.

WCAG-ohjeiden tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät helpommin sisältöön käsiksi, pystyvät käyttämään toimintoja  rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit ohjaavat pääosin tekniseen saavutettavuuteen, eivätkä niinkään verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai käytettävyyteen eikä WCAG ratkaise kaikkia saavutettavuushaasteita.

Vaikka sivustolla olisi huomioitu kaikki WCAG-kriteerit, verkkosivujen käyttö voi olla monelle vaikeaa. Myös osa kriteereistä on melko tulkinnanvaraisia. Verkkosivun kehittäjät tai arvioijat saattavat olla eri mieltä siitä, täyttääkö sivusto joitain kriteerejä vai ei.

1 Havaittava (Perceivable)

Havaittavuuden vaatimus tarkoittaa, että informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää havaittavasti. Kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle ja aikasidonnaiselle medialle pitää tarjota teksti- tai muu mediavastine (1.1, 1.2). Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se vastaanottaa käyttäjän syötettä. (1.1, 1.3.5)

Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon. Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu tuottamaan aistinvarainen kokemus, tekstivastineet vähintään tunnistettavasti kuvailevat ei-tekstuaalista sisältöä.

Kun ei-tekstuaalisen sisällön on tarkoitus varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, eli ns. CAPTCA-muotojen pitää ottaa erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistihavaintoja tukevia esitystapoja. (1.1.1)

Kaikelle audio- tai videosisällölle on tekstitys, tekstin mediavastine, kuvailutulkkaus (1.2.2, 1.2.3, 1.2.5) tai viittomakielinen tulkkaus (1.2.6). Nämä vaihtoehtoiset muodot tarjoavat eri käyttäjille apua saada verkkosivuilta sisältöä ja informaatiota eri tavoin.

Väriä ei saa käyttää ainoana keinona informaation välittämisessä, toiminnon esittämisessä, vastauksen pyytämisessä tai visuaalisen elementin erottamisessa (1.4.1). Tämä seikka ottaa huomioon mm. värisokeat.

Myös verkkosivujen tekstin ja taustan tai visuaalisen esitystavan kontrastisuhteen pitää olla vähintään 4,5 : 1, paitsi oheissisällöissä, isokokoisessa tekstissä, koristekuvissa tai teksteissä, jotka ovat osa logoa tai brändin nimeä (1.4.3).

Tekstin kokoa pitää voida suurentaa jopa 200 % ilman avustavaa teknologiaa ja ilman, että verkkosivun välittämää informaatiota tai toiminnallisuutta menetetään. Sivujen pitää olla myös responsiivisia, eli sisältö pitää voida esittää ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä ja ilman kahdensuuntaista vierittämistä. Sivu mukautuu käytetyn laitteen mukaiseksi, oli käytössä pöytäkone, tabletti tai älypuhelin. (1.3.4, 1.4.4, 1.4.10)

Jos jokin ääni verkkosivuilla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, audion kontrollointiin pitää olla mekanismi äänen keskeyttämiseen, pysäyttämiseen tai äänenvoimakkuuden säätämiseen. Jos tätä onnistumiskriteeriä ei täytetä, sisältö voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua (1.4.2).

Rivivälien pitää olla riittävät eli vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko) ja tasaus vasemmalle. Kappaleen jälkeinen tyhjä tila pitää olla vähintään kaksi kertaa kirjasinkoko. (1.4.12)

2 Hallittava (Operable)

Verkkosivujen hallittavuuden vaatimus tarkoittaa, että sivuston komponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavaa.

Sisällön toiminnallisuuden pitää olla hallittavissa joko näppäimistön välityksellä tai hiiren ja näppäimien yhdistelmällä. Näppäimistöansan välttäminen tarkoittaa, että jos kohdistus voidaan siirtää komponenttiin näppäimistön kautta, niin kohdistus pitää voida siirtää pois komponentilta myös näppäimiä käyttämällä.  Mikäli tämä vaatii muuta kuin nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan kohdistuksen poissiirtämisen menetelmä. (2.1.1, 2.1.2)

Myös verkkolomakkeen lukemiseen ja sisällön käyttämiseen pitää olla tarpeeksi aikaa. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus kytkeä aika pois päältä ja säätää tai jatkaa aikarajaa. Tämä auttaa varmistamaan, että käyttäjät saavat tehtävän valmiiksi.

Jos sivuilla käytetään liikkuvaa, vierivää tai vilkkuvaa informaatiota, joka käynnistyy automaattisesti ja joka kestää yli viisi sekuntia tai joka esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, verkkosivun käyttäjän pitää voida keskeyttää, pysäyttää, piilottaa tai hallita sivun päivitystiheyttä. Verkkosivut eivät saa myöskään sisältää mitään, joka välähtää useammin kuin kolme kertaa sekunnissa. Nämä seikat ottavat huomioon esimerkiksi migreenistä kärsivät ja pyrkivät välttämään migreenikohtausten laukeamista.

Jos verkkosivu voidaan navigoida järjestyksessä ja navigointijärjestys vaikuttaa merkitykseen tai toimintoon, kohdistettavissa olevat komponentit saavat kohdistuksen järjestyksessä, joka säilyttää merkityksen ja toimivuuden. Verkkosivun otsikoiden pitää kuvata aihe tai merkitys. Verkkolomakkeen ”nimilappujen” eli ”labeleiden” ja linkkien pitää kuvata tarkoitusta, minne linkki johtaa tai mitä lomakkeen ”nimilappuihin” pitää kirjoittaa. 

3 Ymmärrettävä (Understandable)

Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävä. Tee tekstistä luettavaa ja ymmärrettävää.

Jokaisen verkkosivun oletuskielen pitää voida selvittää ohjelmallisesti.

Lauseiden, sanojen ja lyhenteiden merkitykset pitää selvittää, jos niitä käytetään poikkeavalla tai tarkkaan rajatulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon. Niille pitää tarjota mekanismia, joka selvittää lyhenteiden laajennetun muodon tai merkityksen.

Jos teksti edellyttää toisen perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa, tarjolla pitää olla täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi toisen perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa.

Verkkosivujen pitää olla sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta on ennakoitavissa. Myös verkkosivujen toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa järjestyksessä suhteessa toisiinsa. Saman toiminnallisuuden komponentit verkkosivuilla merkitään johdonmukaisesti.

Auta käyttäjää välttämään ja korjaamaan virheitä ja syötevirheitä. Tarjoa myös nimilappuja ja ohjeita, kun edellytetään käyttäjän syötettä. Oikeudellinen tai taloudellinen data pitää voida perua, tarkastaa, korjata tai vahvistaa.

4 Toimintavarma (Robust)

Sisällön pitää olla riittävän toimintavarma, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia sekä avustavia teknologioita. Maksimoi niiden yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien ja avustavien teknologioiden kanssa.

Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, ne on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki tunnisteet ovat yksilöllisiä.

Kaikkien lomake-elementtien, linkkien ja skriptien luomien komponenttien nimi ja rooli sekä käyttäjän asettamat ominaisuudet, arvot ja tilat pitää voida selvittää tai asettaa ohjelmallisesti. Lisäksi tieto näiden muutoksista on käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden saatavissa.

Tämä toimintavarmuuden onnistumiskriteeri on ensisijaisesti web-kehittäjille ja muille koodaajille tai toteuttajille. Standardinmukaiset HTML-elementit täyttävät tämän kriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.

Kirjoittamani teksti saavutettavuudesta ei kata täysin kaikkia mahdollisia vaatimuksia mutta se antaa kuitenkin kuvan siitä, mitä verkkosivujen saavutettavuus on ja mitä se vaatii. Uusien asioiden ja käytänteiden opettelu vie yleensä aikaa, eikä kaikki ole heti valmiina. Aloittaminen kannattaa aloittaa pian, sillä saavutettavuuteen perehtyminen antaa sivuston rakentamiseen varmuutta.

Kirjoitukseni lähdemateriaalina olen käyttänyt kirjoituksen jäljessä olevia verkkosivuja. Olen kirjoittanut tekstin fontilla Arial, otsikot ovat Verdana-fontilla, leipätekstin fonttikoko on 12 ja riviväli 1,5. Poistin väliotsikoiden suuraakkoset ja käytin otsikkojärjestystä h1, h2 ja h3.

LÄHTEET

• https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/kuinka-tehda-saavutettavia-tiedostoja-perusteet/
• https://www.saavutettavasti.fi/
• https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-saavutettavuusselosteesta/
• https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/
• https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain- vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus/
• https://papunet.net/saavutettavuus/saavutettavien-verkkosivujen-suunnitteluopas
• https://www.saavutettavasti.fi/saavutettava-webinaari/
• https://www.nkl.fi/fi/tarkistuslista-verkkosivujen-tekijoille

Heidi Hamari-Martimo
Kirjoittaja on suomen kielen maisteri ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija sekä VamYn sihteeri

Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Annan käytännöllisiä ohjeita, miten verkkosivujen sisällöistä saadaan saavutettavia kaikenikäisille ja erityisesti ihmisille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Kerron myös Internetin saavutettavuuden tärkeydestä, miten saavutettavuus vaikuttaa esimerkiksi verkkokauppojen palveluihin.

Kerron artikkelissani verkkosivujen saavutettavuusvaatimuksista ja ohjeista, jotka on poimittu W3C:n (World Wide Web Consortiumin) vaatimuksista, periaatteista ja onnistumiskriteereistä.

Lyhenteet a11y, t12t ja s12s tarkoittavat samaa asiaa. Lyhenne muodostetaan niin, että englannin, ruotsin ja suomen pitkät sanat ”accessibility”, ”tillgänglighet” ja ”saavutettavuus” lyhennetään niin, että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin jäävät kirjaimet kuvataan niiden lukumäärällä. Lyhenteistä on hyötyä esimerkiksi tekstiviesteissä, Twitterissä ja muussa kirjoituskäytössä, kun merkkimäärää on rajoitettu.

Ketkä saavutettavuudesta hyötyvät ja miksi?

Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä, ja digipalvelulain tavoitteena on yhdenvertaistaa digitaalisten palvelujen saatavuus Suomessa, ja sen taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi. Tarkoitus on, että tieto on kaikkien saatavilla ja että palveluja voi käyttää vammoista ja rajoitteista huolimatta.

Laki velvoittaa julkisten organisaatioiden lisäksi pankkeja ja energia-, liikenne-, vesi- ja postipalvelujen toimijoita. Verkkosisältöjen saavutettavuusvaatimukset on kehittänyt W3C (World Wide Web Consortium), ja kriteerien periaatteina ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus.

Verkkosisällön tulee lain mukaan täyttää 49 kriteeriä, jotka liittyvät mm. visuaalisuuteen ja toiminnallisuuteen. Toiseksi kansalaisilla pitää olla palautekanava, ja palautteeseen on vastattava kahden viikon sisällä. Kolmanneksi verkkosivustolla pitää näkyä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan digipalvelun saavutettavuuden tilasta ja valvovan aluehallintoviraston yhteystiedot ilmoitusta, kantelua tai selvityspyyntöä varten, jos käyttäjän mielestä sivuilla on puutteita.

Lähtökohtana on, että videoissa pitäisi olla tekstitys. Ongelma on streamattavat suorat lähetykset, joihin tekstitys pitää liittää kahden viikon sisällä julkaisusta. Mikäli tämä ei riitä, voi vedota tilapäisesti kohtuuttomaan rasitteeseen.

Vaikka saavutettavuuteen liittyy vaatimuksia, lakeja ja jopa EU-direktiivi, tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miksi ja kuka saavutettavuudesta hyötyy. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Suomessa on n. 1,3 miljoonaa ja maailmassa noin miljardi ihmistä, joille saavutettavuus on välttämätöntä. Saavutettavuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa kaikkien ihmisten osallistumisen, elämykset, tiedonhankinnan ja itsenäisen asioinnin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta.

Saavutettavuus ja esteettömyys on helppoa lähestyttävyyttä kaikille. Saavutettavat verkkosivut parantavat myös hakukonenäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioiminen tuo lisäarvoa yrityksille, kun ne ovat profiloituneet palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita. Tämä laajentaa myös asiakaskuntaa, kun tyytyväiset asiakkaat kertovat verkostoilleenkin saamastaan positiivisesta palvelukokemuksesta.

Ihmiset, joilla on näkö- tai kuulovamma, liikuntarajoite tai värisokeus, tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluja. Lisäksi ikäihmiset ja henkilöt, joilla on kognitiivisia vaikeuksia joko oppimisessa, lukemisessa tai hahmottamisessa, hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista. Esimerkiksi ikääntyminen voi aiheuttaa vaikeuksia näkemiseen, ja silloin voisi saada apua tekstin suurentamisesta tai äänivastineista. On myös laskettu, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, joten saavutettavuusvaatimusten tarve kasvaa entisestään.

Saavutettavista digi-palveluista hyötyvät myös mobiililaitteiden käyttäjät tai vanhoja tietokoneita ja hitaita verkkoyhteyksiä käyttävät ihmiset. Myös henkilö, jolla vilkkuva verkkosivusto laukaisee sairauskohtauksen migreenin tai epilepsían takia, hyötyy saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta. Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset auttavat myös tapauksissa, jos on tilapäisiä haittoja esimerkiksi kovan melun tai kädessä olevan kipsin takia.

Saavutettavuusvaatimusten tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.

Välttääkseni kirjoituksen liiallista pituutta avaan seuraavissa blogiteksteissä saavutettavuusvaatimuksia tarkemmin ja käytännön esimerkkien avulla.

Heidi Hamari-Martimo

Kirjoittaja on suomen kielen maisteri
ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija
sekä VamYn sihteeri

Ovatko opinahjot rakentaneet oppimisympäristöt jo kaikkien saavutettaviksi? Miten yrittäjät voivat parantaa yrittäjyysosaamistaan?

Näitä asioita olen pohtinut neuvonnoissani näkövammaisten yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien kanssa. Moni tuskailee talouslaskelmissa liiketoimintasuunnitelmia laatiessaan. Talousasioiden osaaminen onkin noussut yrittäjätutkimuksissa yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Yrittäjillä on kuitenkin usein kynnystä lähteä työarjestaan tapahtumiin, saati sitten osallistua pitempiin koulutuksiin. Kun hidasteena on vielä vammakin, lähteminen voi tuntua työläältä järjestää. Sokeana tai liikuntavammaisena joutuu miettimään kulkemiset paikan päälle. Koulutustiloissakin liikkuminen voi etukäteen askarruttaa.

Pohdin, että lähtisivätkö yrittäjät, joilla on jokin vamma, helpommin koulun penkille, jos järjestettäisiin puitteet kaikin puolin saavutettaviksi ja esteettömiksi? Pohdintoihini lähtivät mukaan Careerian ammattiopiston yrittäjän ammattitutkintokoulutuksesta vastaava Tarja Pursiainen ja Invalidiliiton Yritystä-hankkeen Sinikka Winqvist.

Yrittäjän ammattitutkintokoulutus Careeriassa vaikutti monipuoliselta paketilta. Mikä parasta, yrittäjä voi suorittaa tutkinnon oppisopimuksella omassa yrityksessään.  Koulutus tarjoaa monipuolista tietoa yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Siinä saa tietoa hinnoittelusta, talouden johtamisesta, markkinoinnista ja muista yrittäjyysasioista. Koulutus tarjoaa enemmän oppia kuin pelkät luennot. Tärkeä osa koulutusta on yrittäjyyden asiantuntijoilta saatava mentorointi jokaisen yrittäjän omaan tilanteeseen. Oppisopimuksella suoritettava koulutus on yrittäjille maksutonkin.

Opiskelun puitteita suunniteltaessa mietimme, miten saisimme raivattua kaikki mahdolliset opiskelun esteet. Olennaista oli löytää paikka, jossa on helppo liikkua pyörätuolilla, valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa. Yöpyminen ja ruokailutkin piti olla helposti saatavilla ja lähellä. Näkövammaisten liiton Iiriskeskus osoittautui kaikin puolin soveltuvaksi paikaksi järjestää lähipäivät, koska tiloissa voi itsenäisesti esteittä liikkua, lounasravintolassa saa tarvittaessa apua ja majoittuminenkin oli mahdollista samassa rakennuksessa. Majoittumismahdollisuus osoittautui tärkeäksi, kun koulutus oli avoin myös muualta maasta tuleville.

Opiskelun saavutettavuuden varmistamiseksi järjestimme perehdytystä kouluttajille ja mentoreille. Esitysmateriaalit muokattiin soveltuviksi ruudunlukuohjelmia käyttäville. Sähköisen oppimisympäristön haasteita ratkottiin tavoilla tehdä toisin esimerkiksi tehtävät oli mahdollista palauttaa sähköpostitse. Lähipäiviin järjestettiin mahdollisuus osallistua myös etänä. Etäopiskeluun hypättiinkin sitten koronakeväänä sujuvasti.  Saavutettavuusasioissa Careerialla oli apuna Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntija.

Opiskelijat ovat nyt valmistuneet vuoden koitoksestaan. Yrittäjän ammattitutkinto on nyt taskussa. ”Talouden realiteetit ovat valjenneet ja se, mikä on tärkeää. Kaikenlaista päivittämistä on tapahtunut ja tapahtumassa.” vastaa eräs opiskelija kyselyssä. Lisäksi opiskelijat ovat kertoneet, että on ollut hyvä saada vaihtaa ajatuksia ja vinkkejä vertaisten kanssa yrittäjän arjesta.

Ajatusten ja tietojen vaihto, mutta myös hyvä tahtotila Careerian ammattioppilaitoksen sekä vammaisjärjestöjen ja opiskelijoiden kesken oli olennaista, jotta löysimme ratkaisut sujuvaan opiskeluun. Näin yhdenvertainen opiskelu kohtuullisine mukautuksineen toteutui hienosti. Oppilaitosten kannattaa aktiivisesti ottaa mukaan vammaisjärjestöjen asiantuntemusta heti, jos on tiedossa, että ryhmään on tulossa vammainen opiskelija. Myös vammaisjärjestöjen pitää markkinoida asiantuntijuuttaan entistä enemmän oppilaitosten suuntaan. Yhdessä näemme ja teemme enemmän!

Seuraava vammaisten Yrittäjän ammattitutkintokoulutus alkaa 14.1.2021, johon haku on avoinna joulukuun loppuun. Lisätietoa http://www.careeria.fi

Kirjoittaja on Jaana Argillander, joka työskentelee yrittäjyysasiantuntijana Näkövammaisten liitossa. Vapaalla Jaanan voit nähdä tandempyörälenkillä meren rannoilla Helsingissä, kävelemässä metsäpoluilla Uutelassa opaskoiransa kanssa tai hiihtämässä Lapin hangilla.