Kuluva kevät jää monen yrittäjän mieleen kärsimyskeväänä. Korona on aiheuttanut monelle odottamattomia vaikeuksia. Vaikka yrittäjän tehtävään kuuluu miettiä erilaisia riskejä ja uhkakuvia, harva oli varautunut pandemiaan.
Kriisi on kesän edetessä hellittänyt Suomessa. Liiketoimintaan vaikuttavia rajoituksia on purettu, mikä on auttanut monen liiketoimintaa.
Tiedot maailmalta kuitenkin kertovat, että pandemia jyllää edelleen vahvana. On odotettavissa, että se vielä rantautuu kovemmalla voimalla Suomeenkin.
Jokaisen yrittäjien pitää varautua taudin toiseen aaltoon. Se ei ole helppoa, sillä monen puskurit syötiin jo keväällä eikä kysyntä ole vielä elpynyt kaikilla aloilla.
Hallitus ja eduskunta ovat kevään ja kesän mittaan rakentaneet yrittäjien avuksi laajan yritystukiohjelman. Siitä on ollut apua monelle, vaikka se korvaa vain osan menetyksistä.
Yritystuet ovat auttaneet välttämään konkursseja. Hallitus ja eduskunta ansaitsevat kiitoksen nopeasta toiminnasta. Syntynyt yritystukijärjestelmä ei ole kuitenkaan lähellekään optimaalinen.
Viime viikkoina on hämmästelty, miksi kustannustukea on haettu niin vähän ja miksi noin neljä viidestä hakemuksesta on hylätty.
Tämä kertoo järjestelmän valuvioista. Ne pitää korjata, jos tulee toinen aalto. Ainakin pitää laajentaa tuen haarukkaa 1000-500000 euroon, pienentää yhteensovitusprosenttia Business Finlandin ja Ely-keskusten kehittämistukien kanssa ja huomioida kiinteissä kuluissa myös vakuutus- ja leasingkulut.
Jos tulee toinen aalto, myös yksinyrittäjätuki pitää ottaa käyttöön toiselle kierrokselle.
Koronakriisi on osoittanut jokaiselle yritysten merkityksen työllisyyden ja kansakunnan hyvinvoinnin kannalta.
Jos yritykset ovat vaikeuksissa, moni joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi. Siksi on tärkeää vaalia yritysten toimintaedellytyksiä. Jos Suomi ei ole hyvä paikka yrittää, suomalaisen hyvinvointimallin ylläpito käy mahdottomaksi.
Yrittäjille koronakriisi on osoittanut vakauden merkityksen. Ei ole helppo yrittää, jos yhtäkkiä joudutaan sulkemaan toimialoja ja puututaan rajusti elinkeinovapauteen.
Kriisi on myös osoittanut yrittäjyyden luonteen. Laji on kova, ja yllätyksiin on pakko pitää varautua. Aika näyttää, miten koronakriisi vaikuttaa yrittäjyysintoon. Ei olisi ihme, jos yrittäjiksi aikovien määrä kääntyisi kriisin kovien kokemusten vuoksi laskuun.
Se ei olisi hyvä kehitys, sillä Suomi tarvitsee lisää yrityksiä ja lisää yrittäjiä. Yrittäjyys on monelle luonteva tapa hankkia toimeentulo. Yhteiskunnan kannalta se on taas ainut tapa rakentaa vahvaa taloutta ja kestävää hyvinvointia. Siksi yrittäjyyden edistäminen on työtä jokaisen hyväksi.
MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja