Luontokuvaus oli Kimmon pelastushttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/huuhkajanpojat-3.jpg19201080VamYVamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/huuhkajanpojat-3.jpg
Olen Nurmijärveläinen valokuvaaja, joka aloitti valokuvaamisen vuonna 2008 moottoriurheilun parissa. Nykyään pääosin kuvaan luontoa ja sen elämää. En tarkemmin valikoi tiettyjä kohteita tai lajeja vaan pyrin kuvaamaan ja dokumentoimaan luontoa mahdollisimman monipuolisesti.
Olen koko ikäni liikkunut luonnossa isäni mukana metsällä ja luonto oli ehkä jopa liian lähellä minua. Sitä ei osannut arvostaa ja sinne oli liian helppo lähteä kotipihalta. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2011.
Tuolloin minun todettiin sairastavan Ms-tautia. Sairaalan ikkunasta ulos katsoessa mietin pääsisinkö luontoon enää ikinä omin jaloin? Onneksi omat jalat alkoivat taas kantaa ja opin uudelleen kävelemään. Siitä alkoi kuntoutuminen ja seikkailu, joka vei minut lähimetsiin sekä myöhemmässä vaiheessa kauemmas.
Vuonna 2014 olin taas sairaalassa ilman kävelykykyä ja nähtyäni televisiosta Petojen paratiisi dokumentin, tiesin mitä haluaisin tehdä mikäli kuntoutuisin vielä kävelykykyiseksi. Kokonaan en toipunut sairaalareissusta vaan jouduin pois koneistajan työstäni sairauden takia. Tässä kohtaa kuvaamisesta tuli minun pelastus.
Kuvaaminen on muuttunut vähitellen isommaksi osaksi elämääni ja nyt se on minulle joka päiväistä elämää. Tammikuussa 2020 päätin, että kuvistani alkaisi myös tuotteita tulla ja niinpä perustimme tämän sivuston ja oman toiminimen.
Olen myös koulutettu kokemusasiantuntija. Olen erilaisten yhdistysten ja yritysten tilaisuuksissa ollut kertomassa oman tarina ja sen kuinka siitä olen selviytynyt. Koulutuksen kautta minulla on myös mahdollisuus osallistua erilaisten palveluiden tuottamisen suunnitteluun jne.
Mikäli tarvitsette erilaisia kuvia, kuvatuotteita tai muita palveluita niin ottakaa rohkeasti yhteyttä
WCAG-saavutettavuusohjeet eli POUR (Perceivable, Operable, Understandable, Robust)https://www.vamy.fi/wp-content/uploads/Kannettava_blogikirjoitus.jpg409268VamYVamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/Kannettava_blogikirjoitus.jpg
W3C (World Wide Web Consortium) on kehittänyt havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden saavutettavuusvaatimukset. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistus sisältää ohjeita, periaatteita ja onnistumiskriteerejä saavutettavista palveluista (guidelines, principles and success criteria).
Saavutettavuuden perusajatus on, että digitaalisissa palveluissa huomioidaan mahdollisimman monen ihmisen mahdollisimman sujuva käytettävyys.
WCAG-ohjeistusta käytetään monien maiden lainsäädännön perustana. Ohjeet julkaistiin vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon vuonna 2008, ja uusimpaan 2.1-versioon vuonna 2018.
WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit ohjaavat pääosin tekniseen saavutettavuuteen, eivätkä niinkään verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen tai käytettävyyteen eikä WCAG ratkaise kaikkia saavutettavuushaasteita.
Vaikka sivustolla olisi huomioitu kaikki WCAG-kriteerit, verkkosivujen käyttö voi olla monelle vaikeaa. Myös osa kriteereistä on melko tulkinnanvaraisia. Verkkosivun kehittäjät tai arvioijat saattavat olla eri mieltä siitä, täyttääkö sivusto joitain kriteerejä vai ei.
1 Havaittava (Perceivable)
Havaittavuuden vaatimus tarkoittaa, että informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää havaittavasti. Kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle ja aikasidonnaiselle medialle pitää tarjota teksti- tai muu mediavastine (1.1, 1.2). Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se vastaanottaa käyttäjän syötettä. (1.1, 1.3.5)
Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon. Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu tuottamaan aistinvarainen kokemus, tekstivastineet vähintään tunnistettavasti kuvailevat ei-tekstuaalista sisältöä.
Kun ei-tekstuaalisen sisällön on tarkoitus varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, eli ns. CAPTCA-muotojen pitää ottaa erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistihavaintoja tukevia esitystapoja. (1.1.1)
Kaikelle audio- tai videosisällölle on tekstitys, tekstin mediavastine, kuvailutulkkaus (1.2.2, 1.2.3, 1.2.5) tai viittomakielinen tulkkaus (1.2.6). Nämä vaihtoehtoiset muodot tarjoavat eri käyttäjille apua saada verkkosivuilta sisältöä ja informaatiota eri tavoin.
Väriä ei saa käyttää ainoana keinona informaation välittämisessä, toiminnon esittämisessä, vastauksen pyytämisessä tai visuaalisen elementin erottamisessa (1.4.1). Tämä seikka ottaa huomioon mm. värisokeat.
Myös verkkosivujen tekstin ja taustan tai visuaalisen esitystavan kontrastisuhteen pitää olla vähintään 4,5 : 1, paitsi oheissisällöissä, isokokoisessa tekstissä, koristekuvissa tai teksteissä, jotka ovat osa logoa tai brändin nimeä (1.4.3).
Tekstin kokoa pitää voida suurentaa jopa 200 % ilman avustavaa teknologiaa ja ilman, että verkkosivun välittämää informaatiota tai toiminnallisuutta menetetään. Sivujen pitää olla myös responsiivisia, eli sisältö pitää voida esittää ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä ja ilman kahdensuuntaista vierittämistä. Sivu mukautuu käytetyn laitteen mukaiseksi, oli käytössä pöytäkone, tabletti tai älypuhelin. (1.3.4, 1.4.4, 1.4.10)
Jos jokin ääni verkkosivuilla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, audion kontrollointiin pitää olla mekanismi äänen keskeyttämiseen, pysäyttämiseen tai äänenvoimakkuuden säätämiseen. Jos tätä onnistumiskriteeriä ei täytetä, sisältö voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua (1.4.2).
Rivivälien pitää olla riittävät eli vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko) ja tasaus vasemmalle. Kappaleen jälkeinen tyhjä tila pitää olla vähintään kaksi kertaa kirjasinkoko. (1.4.12)
2 Hallittava (Operable)
Verkkosivujen hallittavuuden vaatimus tarkoittaa, että sivuston komponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavaa.
Sisällön toiminnallisuuden pitää olla hallittavissa joko näppäimistön välityksellä tai hiiren ja näppäimien yhdistelmällä. Näppäimistöansan välttäminen tarkoittaa, että jos kohdistus voidaan siirtää komponenttiin näppäimistön kautta, niin kohdistus pitää voida siirtää pois komponentilta myös näppäimiä käyttämällä. Mikäli tämä vaatii muuta kuin nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan kohdistuksen poissiirtämisen menetelmä. (2.1.1, 2.1.2)
Myös verkkolomakkeen lukemiseen ja sisällön käyttämiseen pitää olla tarpeeksi aikaa. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus kytkeä aika pois päältä ja säätää tai jatkaa aikarajaa. Tämä auttaa varmistamaan, että käyttäjät saavat tehtävän valmiiksi.
Jos sivuilla käytetään liikkuvaa, vierivää tai vilkkuvaa informaatiota, joka käynnistyy automaattisesti ja joka kestää yli viisi sekuntia tai joka esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, verkkosivun käyttäjän pitää voida keskeyttää, pysäyttää, piilottaa tai hallita sivun päivitystiheyttä. Verkkosivut eivät saa myöskään sisältää mitään, joka välähtää useammin kuin kolme kertaa sekunnissa. Nämä seikat ottavat huomioon esimerkiksi migreenistä kärsivät ja pyrkivät välttämään migreenikohtausten laukeamista.
Jos verkkosivu voidaan navigoida järjestyksessä ja navigointijärjestys vaikuttaa merkitykseen tai toimintoon, kohdistettavissa olevat komponentit saavat kohdistuksen järjestyksessä, joka säilyttää merkityksen ja toimivuuden. Verkkosivun otsikoiden pitää kuvata aihe tai merkitys. Verkkolomakkeen ”nimilappujen” eli ”labeleiden” ja linkkien pitää kuvata tarkoitusta, minne linkki johtaa tai mitä lomakkeen ”nimilappuihin” pitää kirjoittaa.
3 Ymmärrettävä (Understandable)
Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävä. Tee tekstistä luettavaa ja ymmärrettävää.
Jokaisen verkkosivun oletuskielen pitää voida selvittää ohjelmallisesti.
Lauseiden, sanojen ja lyhenteiden merkitykset pitää selvittää, jos niitä käytetään poikkeavalla tai tarkkaan rajatulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon. Niille pitää tarjota mekanismia, joka selvittää lyhenteiden laajennetun muodon tai merkityksen.
Jos teksti edellyttää toisen perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa, tarjolla pitää olla täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi toisen perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa.
Verkkosivujen pitää olla sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta on ennakoitavissa. Myös verkkosivujen toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa järjestyksessä suhteessa toisiinsa. Saman toiminnallisuuden komponentit verkkosivuilla merkitään johdonmukaisesti.
Auta käyttäjää välttämään ja korjaamaan virheitä ja syötevirheitä. Tarjoa myös nimilappuja ja ohjeita, kun edellytetään käyttäjän syötettä. Oikeudellinen tai taloudellinen data pitää voida perua, tarkastaa, korjata tai vahvistaa.
4 Toimintavarma (Robust)
Sisällön pitää olla riittävän toimintavarma, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia sekä avustavia teknologioita. Maksimoi niiden yhteensopivuus nykyisten ja tulevien asiakasohjelmien ja avustavien teknologioiden kanssa.
Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, ne on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki tunnisteet ovat yksilöllisiä.
Kaikkien lomake-elementtien, linkkien ja skriptien luomien komponenttien nimi ja rooli sekä käyttäjän asettamat ominaisuudet, arvot ja tilat pitää voida selvittää tai asettaa ohjelmallisesti. Lisäksi tieto näiden muutoksista on käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden saatavissa.
Tämä toimintavarmuuden onnistumiskriteeri on ensisijaisesti web-kehittäjille ja muille koodaajille tai toteuttajille. Standardinmukaiset HTML-elementit täyttävät tämän kriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.
Kirjoittamani teksti saavutettavuudesta ei kata täysin kaikkia mahdollisia vaatimuksia mutta se antaa kuitenkin kuvan siitä, mitä verkkosivujen saavutettavuus on ja mitä se vaatii. Uusien asioiden ja käytänteiden opettelu vie yleensä aikaa, eikä kaikki ole heti valmiina. Aloittaminen kannattaa aloittaa pian, sillä saavutettavuuteen perehtyminen antaa sivuston rakentamiseen varmuutta.
Kirjoitukseni lähdemateriaalina olen käyttänyt kirjoituksen jäljessä olevia verkkosivuja. Olen kirjoittanut tekstin fontilla Arial, otsikot ovat Verdana-fontilla, leipätekstin fonttikoko on 12 ja riviväli 1,5. Poistin väliotsikoiden suuraakkoset ja käytin otsikkojärjestystä h1, h2 ja h3.
Saavutettavat digipalvelut kuuluvat kaikillehttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/2020/11/heidi_hamari.jpg14371439VamYVamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/2020/11/heidi_hamari.jpg
Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Annan käytännöllisiä ohjeita, miten verkkosivujen sisällöistä saadaan saavutettavia kaikenikäisille ja erityisesti ihmisille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Kerron myös Internetin saavutettavuuden tärkeydestä, miten saavutettavuus vaikuttaa esimerkiksi verkkokauppojen palveluihin.
Kerron artikkelissani verkkosivujen saavutettavuusvaatimuksista ja ohjeista, jotka on poimittu W3C:n (World Wide Web Consortiumin) vaatimuksista, periaatteista ja onnistumiskriteereistä.
Lyhenteet a11y, t12t ja s12s tarkoittavat samaa asiaa. Lyhenne muodostetaan niin, että englannin, ruotsin ja suomen pitkät sanat ”accessibility”, ”tillgänglighet” ja ”saavutettavuus” lyhennetään niin, että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin jäävät kirjaimet kuvataan niiden lukumäärällä. Lyhenteistä on hyötyä esimerkiksi tekstiviesteissä, Twitterissä ja muussa kirjoituskäytössä, kun merkkimäärää on rajoitettu.
Ketkä saavutettavuudesta hyötyvät ja miksi?
Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä, ja digipalvelulain tavoitteena on yhdenvertaistaa digitaalisten palvelujen saatavuus Suomessa, ja sen taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi. Tarkoitus on, että tieto on kaikkien saatavilla ja että palveluja voi käyttää vammoista ja rajoitteista huolimatta.
Laki velvoittaa julkisten organisaatioiden lisäksi pankkeja ja energia-, liikenne-, vesi- ja postipalvelujen toimijoita. Verkkosisältöjen saavutettavuusvaatimukset on kehittänyt W3C (World Wide Web Consortium), ja kriteerien periaatteina ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus.
Verkkosisällön tulee lain mukaan täyttää 49 kriteeriä, jotka liittyvät mm. visuaalisuuteen ja toiminnallisuuteen. Toiseksi kansalaisilla pitää olla palautekanava, ja palautteeseen on vastattava kahden viikon sisällä. Kolmanneksi verkkosivustolla pitää näkyä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan digipalvelun saavutettavuuden tilasta ja valvovan aluehallintoviraston yhteystiedot ilmoitusta, kantelua tai selvityspyyntöä varten, jos käyttäjän mielestä sivuilla on puutteita.
Lähtökohtana on, että videoissa pitäisi olla tekstitys. Ongelma on streamattavat suorat lähetykset, joihin tekstitys pitää liittää kahden viikon sisällä julkaisusta. Mikäli tämä ei riitä, voi vedota tilapäisesti kohtuuttomaan rasitteeseen.
Vaikka saavutettavuuteen liittyy vaatimuksia, lakeja ja jopa EU-direktiivi, tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miksi ja kuka saavutettavuudesta hyötyy. Kyse on kuitenkin ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.
Suomessa on n. 1,3 miljoonaa ja maailmassa noin miljardi ihmistä, joille saavutettavuus on välttämätöntä. Saavutettavuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa kaikkien ihmisten osallistumisen, elämykset, tiedonhankinnan ja itsenäisen asioinnin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta.
Saavutettavuus ja esteettömyys on helppoa lähestyttävyyttä kaikille. Saavutettavat verkkosivut parantavat myös hakukonenäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioiminen tuo lisäarvoa yrityksille, kun ne ovat profiloituneet palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita. Tämä laajentaa myös asiakaskuntaa, kun tyytyväiset asiakkaat kertovat verkostoilleenkin saamastaan positiivisesta palvelukokemuksesta.
Ihmiset, joilla on näkö- tai kuulovamma, liikuntarajoite tai värisokeus, tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluja. Lisäksi ikäihmiset ja henkilöt, joilla on kognitiivisia vaikeuksia joko oppimisessa, lukemisessa tai hahmottamisessa, hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista. Esimerkiksi ikääntyminen voi aiheuttaa vaikeuksia näkemiseen, ja silloin voisi saada apua tekstin suurentamisesta tai äänivastineista. On myös laskettu, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, joten saavutettavuusvaatimusten tarve kasvaa entisestään.
Saavutettavista digi-palveluista hyötyvät myös mobiililaitteiden käyttäjät tai vanhoja tietokoneita ja hitaita verkkoyhteyksiä käyttävät ihmiset. Myös henkilö, jolla vilkkuva verkkosivusto laukaisee sairauskohtauksen migreenin tai epilepsían takia, hyötyy saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta. Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset auttavat myös tapauksissa, jos on tilapäisiä haittoja esimerkiksi kovan melun tai kädessä olevan kipsin takia.
Saavutettavuusvaatimusten tavoitteena on varmistaa, että verkkosisältöä voi käyttää erilaisilla avustavilla teknologioilla, kuten näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmilla. Näin erilaiset käyttäjät pääsevät sisältöön käsiksi ja pystyvät käyttämään toimintoja rajoitteistaan huolimatta, ja verkkosivujen sisältö toistuu oikein eri päätelaitteilla.
Välttääkseni kirjoituksen liiallista pituutta avaan seuraavissa blogiteksteissä saavutettavuusvaatimuksia tarkemmin ja käytännön esimerkkien avulla.
Heidi Hamari-Martimo
Kirjoittaja on suomen kielen maisteri ja sertifioitu saavutettavuusasiantuntija sekä VamYn sihteeri
Ovatko opinahjot rakentaneet oppimisympäristöt jo kaikkien saavutettaviksi? Miten yrittäjät voivat parantaa yrittäjyysosaamistaan?
Näitä asioita olen pohtinut neuvonnoissani näkövammaisten yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien kanssa. Moni tuskailee talouslaskelmissa liiketoimintasuunnitelmia laatiessaan. Talousasioiden osaaminen onkin noussut yrittäjätutkimuksissa yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Yrittäjillä on kuitenkin usein kynnystä lähteä työarjestaan tapahtumiin, saati sitten osallistua pitempiin koulutuksiin. Kun hidasteena on vielä vammakin, lähteminen voi tuntua työläältä järjestää. Sokeana tai liikuntavammaisena joutuu miettimään kulkemiset paikan päälle. Koulutustiloissakin liikkuminen voi etukäteen askarruttaa.
Pohdin, että lähtisivätkö yrittäjät, joilla on jokin vamma, helpommin koulun penkille, jos järjestettäisiin puitteet kaikin puolin saavutettaviksi ja esteettömiksi? Pohdintoihini lähtivät mukaan Careerian ammattiopiston yrittäjän ammattitutkintokoulutuksesta vastaava Tarja Pursiainen ja Invalidiliiton Yritystä-hankkeen Sinikka Winqvist.
Yrittäjän ammattitutkintokoulutus Careeriassa vaikutti monipuoliselta paketilta. Mikä parasta, yrittäjä voi suorittaa tutkinnon oppisopimuksella omassa yrityksessään. Koulutus tarjoaa monipuolista tietoa yritystoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Siinä saa tietoa hinnoittelusta, talouden johtamisesta, markkinoinnista ja muista yrittäjyysasioista. Koulutus tarjoaa enemmän oppia kuin pelkät luennot. Tärkeä osa koulutusta on yrittäjyyden asiantuntijoilta saatava mentorointi jokaisen yrittäjän omaan tilanteeseen. Oppisopimuksella suoritettava koulutus on yrittäjille maksutonkin.
Opiskelun puitteita suunniteltaessa mietimme, miten saisimme raivattua kaikki mahdolliset opiskelun esteet. Olennaista oli löytää paikka, jossa on helppo liikkua pyörätuolilla, valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa. Yöpyminen ja ruokailutkin piti olla helposti saatavilla ja lähellä. Näkövammaisten liiton Iiriskeskus osoittautui kaikin puolin soveltuvaksi paikaksi järjestää lähipäivät, koska tiloissa voi itsenäisesti esteittä liikkua, lounasravintolassa saa tarvittaessa apua ja majoittuminenkin oli mahdollista samassa rakennuksessa. Majoittumismahdollisuus osoittautui tärkeäksi, kun koulutus oli avoin myös muualta maasta tuleville.
Opiskelun saavutettavuuden varmistamiseksi järjestimme perehdytystä kouluttajille ja mentoreille. Esitysmateriaalit muokattiin soveltuviksi ruudunlukuohjelmia käyttäville. Sähköisen oppimisympäristön haasteita ratkottiin tavoilla tehdä toisin esimerkiksi tehtävät oli mahdollista palauttaa sähköpostitse. Lähipäiviin järjestettiin mahdollisuus osallistua myös etänä. Etäopiskeluun hypättiinkin sitten koronakeväänä sujuvasti. Saavutettavuusasioissa Careerialla oli apuna Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntija.
Opiskelijat ovat nyt valmistuneet vuoden koitoksestaan. Yrittäjän ammattitutkinto on nyt taskussa. ”Talouden realiteetit ovat valjenneet ja se, mikä on tärkeää. Kaikenlaista päivittämistä on tapahtunut ja tapahtumassa.” vastaa eräs opiskelija kyselyssä. Lisäksi opiskelijat ovat kertoneet, että on ollut hyvä saada vaihtaa ajatuksia ja vinkkejä vertaisten kanssa yrittäjän arjesta.
Ajatusten ja tietojen vaihto, mutta myös hyvä tahtotila Careerian ammattioppilaitoksen sekä vammaisjärjestöjen ja opiskelijoiden kesken oli olennaista, jotta löysimme ratkaisut sujuvaan opiskeluun. Näin yhdenvertainen opiskelu kohtuullisine mukautuksineen toteutui hienosti. Oppilaitosten kannattaa aktiivisesti ottaa mukaan vammaisjärjestöjen asiantuntemusta heti, jos on tiedossa, että ryhmään on tulossa vammainen opiskelija. Myös vammaisjärjestöjen pitää markkinoida asiantuntijuuttaan entistä enemmän oppilaitosten suuntaan. Yhdessä näemme ja teemme enemmän!
Seuraava vammaisten Yrittäjän ammattitutkintokoulutus alkaa 14.1.2021, johon haku on avoinna joulukuun loppuun. Lisätietoa http://www.careeria.fi
Kirjoittaja on Jaana Argillander, joka työskentelee yrittäjyysasiantuntijana Näkövammaisten liitossa. Vapaalla Jaanan voit nähdä tandempyörälenkillä meren rannoilla Helsingissä, kävelemässä metsäpoluilla Uutelassa opaskoiransa kanssa tai hiihtämässä Lapin hangilla.
Olen 40-vuotias Helsinkiläinen. Minulla on synnynnäinen selkäydinvamma ja käytän pyörätuolia liikkumiseen. Olen yrittäjä perheestä ja seurannut sitä elämää läheltä. Isäni kautta olen nähnyt yrittäjyyden raadollisuuden, mutta myös sen vapauden, joka yrittäjällä on. Olen pitkään ajatellut alkavani itsekin yrittäjäksi, mutta en ole kuitenkaan keksinyt toimivaa liikeideaa.
Aiemmin olen tehnyt toimistotöitä palkkatuella toisen alaisuudessa. Nyt minulle tuli mahdollisuus päästä toteuttamaan unelmani.
Hyvän kaverini kanssa aloin pyörittelemään eri vaihtoehtoja. Hän ehdotti paljun vuokraus yritystä. Aluksi olin epäileväinen, miten saan työn rullaamaan. Paljun vuokraus toiminta vaatii kuitenkin paljun pesua/ huoltamista ja paljutrailerin liikuttamista. Tarjoan asiakkaille puut paljun lämmittämiseen, joten ne pitää pakata laukkuihin ja nostaa autooni.
Kotikaupunkini myönsi minulle 10 tuntia henkilökohtaista-apua viikossa yritystoimintani pyörittämiseen. Avustajani tehtäviin paljun kanssa kuuluu paljun pesu, puiden kasaaminen laukkuihin ja paljutrailerin kiinnittäminen ja irroittaminen autoni vetokokoukkuun. Kaikki muut yritykseen liittyvät asiat hoidan itse sekä päätösvalta yrityksen asioihin kuuluu ainoastaan minulle.
Hirvipaljun tarina alkoi huhtikuussa 2019. Sain vuokrattua tuttavani autokorjaamon pihalta tilat paljuilleni. Osoite on Hirvisuontiellä Espoossa, tästä muotoutui yritykseni nimi. Minulla on 2 puulämmitteistä paljua, jotka ovat kiinteästi trailerin päällä, joten sen voi vetää B-kortilla mihin haluaa, kunhan autossa on vetokoukku. Lisäksi vuokraan myös painepesuria, joka on keväisin kovassa käytössä.
Ensimmäiseen paljuni ostin käytettynä. Paljun hankkimiseen sain pankkilainaa, jonka olen saanut maksettua pois. Vuoden yritystoiminnan jälkeen aloin miettiä uuden paljun hankintaa, koska varsinkin juhlapyhinä paljulla on kysyntää aika paljon. Ajattelin tehdä uudesta paljusta mahdollisimman esteettömän. Etsin yrityksiä, jotka lähtisivät tähän projektiin. Monta puhelua soitettuani löysin paljun valmistajan, joka teki paljuun muutoksia haluamallani tavalla. Trailerin löysin Kurikasta Pohjanmaalta, jonka hain avustajani kanssa. Seuraavaksi traileri vietiin Paimioon, jossa palju kiinnitettiin trailerin päälle.
Tähän toiseen paljuun tarvitsin toisenlaista rahoitusta, lainaa en enää saanut. Selvitin saanko Kelalta vammaisuuden perusteella elinkeinotukea. Koska olin ollut edellisen vuoden töissä Uudenmaan CP-yhdistyksessä ja olin Kelan mielestä tienannut vuoden aikana liian paljon en saanut Kelan elinkeinotukea.
Rahoitus traileriin ja paljuun löytyi työeläkeyhtiö ELO:lta, he kustansivat myös vetokoukun autooni. Rahoitushakemukseen sain Selkäydinvammapoliklinikalta todella hyvän b-lausunnon, joka tuki yritykseni laajentumista.
Pidän siitä, että saan tehdä töitä itsenäisesti enkä ole sidottu mihinkään tiettyyn aikaan, paitsi asiakaskäynnit, jotka keskittyvät yleensä viikonloppuihin. Voin olla kumppanini tai kavereiden kanssa päivällä ja tehdä töitä iltaisin tai toisinpäin. Lisäksi pystyn sisällyttämään fysioterapiani sekä mahdolliset lääkärikäynnit päivällä ilman, että minun pitää olla kokoajan kyselemässä muilta voinko käydä siellä.
Päivät eivät ole samanlaisia ja asiakkaat ovat kaikki erilaisia.Tykkään siitäkin, kun saan ratkoa jonkin yritykseen tai asiakaskäyntiin liittyvän ongelman. Ensi vuoden tammikuussa olen hankkimassa virallisen yrittäjätutkinnon, joka on räätälöity vammaisyrittäjille.
Yrittäjänä ei kannata pelätä haasteita eikä turvattomuutta talouden suhteen, varma palkka ei odota kuun viimeinen päivä. Turvana minulla on työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja asumistuki. Tähän asti näiden tukien ja yritystoiminnan tuotto on saatu sovitettua yhteen.
Vammaisyrittäjä ottaa tulevaisuuden omaan hallintaansahttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/2020/08/Lemminki_19-scaled.jpg25601707VamYVamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/uploads/2020/08/Lemminki_19-scaled.jpg
Terveelle ihmiselle sana vammainen voi kuulostaa pelottavalta ja kaukaiselta. Tilanne voi kuitenkin muuttua hetkessä, kun auton eteen juoksee hirvi, tai lääkäri kertoo elämän suunnan muuttavan diagnoosin, hetkenä jona sitä vähiten odottaa. Jatkossa vammainen on sana, jolla sinut lokeroidaan yhteiskunnassa ja joka rajaa mahdollisuuksiasi. Kun vielä hetki sitten työnantajat soittelivat perääsi, niin nyt sinua ei kutsuta edes haastatteluun tai työtehtäviäsi ollaan jo jakamassa toisille, vaikka ajatuksesi juoksevat yhtä kirkkaina kuin ennen.
Yksitoista vuotta sitten olin hyvin lähellä vammautumista lomamatkalla sattuneen liitovarjo-onnettomuuden ja 250 metrin putoamisen takia. Jouduin muutaman kuukauden elämään epätietoisuudessa ja miettimään uutta suuntaa tulevaisuudelleni. Miten selviän taloudellisesti ja henkisesti, jos en pysty palaamaan takaisin työhöni.
Vaikka pääni täyttivät särkylääkkeet, niin muistan edelleen ahdistavat ajatukset tulevaisuudesta ja hetken kun ymmärsin että asemani yhteiskunnassa on muuttunut. Paluu osittain vammautuneena takaisin työelämään oli kaikkea muuta kuin helppo ja koin, etten ollut työnantajalleni enää arvokas. Epilepsia ja tourette, jotka myös kuuluvat elämääni eivät näkyneet ulospäin, mutta nyt olin näkyvästi liikuntarajoitteinen.
Ensimmäisinä vuosina olisin tarvinnut vertaistukea, ihmisiä kertomaan vaihtoehdoista ja vakuuttamaan, että toimivia jalkoja tärkeämpää on toimiva pää. Tällä viikolla tapasin ensimmäisen kerran ihmisiä Suomen Vammaisyrittäjistä ja tunsin, että tämä on se ryhmä, jonka olisin halunnut tavata yksitoista vuotta aikaisemmin. Itsensä työllistäminen on hyvin kunnioitettava ja monelle ainoa vaihtoehto työelämästä syrjäytymiselle, mutta se on myös keino ottaa tulevaisuus omaan hallintaan.
Näiden ihmisten tarinat ja sitkeys insipiroivat. Menestyneen yrityksen taustalla on usein monta epäonnistumista ja yrittäjän pitää epäonnistumisista huolimatta sitkeästi jatkaa eteenpäin. Väitän, että vammaisyrittäjillä on valmiina omien kokemusten kautta rakentunutta luonnetta, jota menestynyt yrittäjä tarvitsee.
Nostan hatun hyvin korkealle päästäni jokaisen yrittäjän kohdalla, mutta vammaisyrittäjien kohdalla heitän sen ilmaan. Me tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjiä, monimuotoisuutta ja ihmisiä, jotka rakentavat työpaikkoja itselleen sekä muille.
RIIKKA-MARIA LEMMINKI
Kirjoittaja on Marketing Finlandin toimitusjohtaja ja Ranskalaisen Kyläkaupan perustaja
Ennen kuin oli VamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/themes/crocal/images/empty/thumbnail.jpg150150VamYVamYhttps://www.vamy.fi/wp-content/themes/crocal/images/empty/thumbnail.jpg
Alussa ei ollut mitään, vain pimeyttä. Sitten tuli Yritystä! -hanke.
Yritystä!
Yritystä! alkoi vuonna 2016 Invalidiliton hallinnoimana hankkeena, jolla on toimipiste Helsingissä ja Turussa. Stean rahoittamaan hankkeeseen osallistuivat myös Näkövammaisten liitto ry, Kuurojenliitto ry, Lihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Suomen Yrittäjät, Vates-säätiö.
Yritystä! -hankkeen tavoitteena oli tukea vammaisia yrityksen perustamisessa, kehittää ja edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä yrittäjyyden kautta. Tavoitteena oli myös tukea vammaisten yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista.
Hankkeen kohderyhmä olivat työikäiset vammaiset henkilöt ja vammaiset yrittäjät, TE-toimistojen yritysneuvojat sekä uusyrityskeskusten, yrittäjäyhdistysten ja yrityshautomoiden henkilöstö. Vammaisten henkilöiden työllisyyteen liittyvät muut projektit ja hankkeet olivat myös tärkeitä sidosryhmiä.
Hanke palveli suomeksi, ruotsiksi ja suomalaisella viittomakielellä. Tarjottiin yrittäjyydestä kiinnostuneille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille ohjausta ja neuvontaa yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvissä asioissa yhteistyössä uusyrityskeskusten kanssa. Koulutettiin TE-toimistojen ja uusyrityskeskusten henkilöstöä vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvissä asioissa.
Yritystä! -hanke pyrki edistämään vammaisten työ- ja yritystoiminnan tukimuotoja ja käytänteitä, joilla vammaisryhmien yrittäjyyttä ja työelämäosallisuutta voidaan parantaa.
Koulutettiin mentoreita aloittavien yrittäjien tueksi. Järjestettiin lukuisia mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tapahtumia ja koulutuksia. Verkostoiduttiin.
Hankkeen hankekoordinaattorit olivat käytettävissä tukihenkilönä TE-toimiston, Uusyrityskeskuksen, Kelan ja muihin yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvissä tapaamissa.
Neuvottiin erilaisten yritystoimintaan liittyvien rahoitusten ja vakuutusten hakuprosessissa ja lomakkeiden täyttämisessä, mutta hanke ei antanut suoraa rahallista tukea vammaisten yrittäjien yritystoimintaan.
Hankekoordinaattorit ja hankkeessa koulutetut mentorit tukivat esimerkiksi
Yritysidean pohtimisessa ja hiomisessa
Yrityksen perustamiseen liittyvien asioiden selvittämisessä
Yritystä! -hanke palveli erinomaisesti vammaisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Mutta hanke päättyisi vuoden 2019 lopussa. Miten jatkaa, miten pitää yllä verkostoja, miten tukea vammaisia yrittäjiä jatkossakin? – Päätettiin perustaa yhdistys.
Idea VamYstä
Sinikka Winqvist, Yritystä! -hankkeen pomo, sielu ja moottori, kyseli innokkaita vapaaehtoisia valmistelutyöryhmään. Hentulan Juha Lappeenrannasta ja Burmanin Tuomo Kuopiosta kiinnostuivat. Samoin Esko Valkeala pääkaupunkiseudulta ja Maija Aatelo Porvoosta. Tällä nelikolla ryhdyttiin valmistelemaan yhdistyksen perustamista.
Tuomo ja Maija tunsivat toisensa entuudestaan, koska molemmat olivat hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Eskon tunsivat kaikki, koska hän toimi mentorikouluttajana ja aktiivisesti Suomen Yrittäjät ry:ssä. Juha puolestaan oli ollut mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Juha, Maija ja Tuomo olivat myös eri tavoin vammaisia ja hyvin erilaisten yritysten omistajia. Nelikko edusti siis pienestä koostaan huolimatta varsin kattavasti vammaisyrittäjäkenttää ja monipuolista osaamista.
Apua saatiin niin hankkeelta kuin monilta Invalidiliiton asiantuntijoilta. Nelikko piti monen monta pitkää kokousta. Mietittiin nimeä. Laadittiin luonnokset säännöiksi, toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi sekä ehdotus jäsenmaksujen suuruudesta. Keskusteltiin visuaalisesta ilmeestä, varsinkin logosta. Pohdittiin jäsenyyden etuja ja haittoja Invalidiliitossa tai jossain muussa valtakunnallisessa vammaisjärjestössä. Punnittiin jäsenyyttä Suomen Yrittäjissä tai erilaisia yhteistyömalleja heidän kanssaan.
Ongelma nimestä ja lempinimestä
Nimi ja nimilyhenne puhuttivat todella pitkään. Päätöksen tekisi tietenkin perustava kokous, mutta kokoukselle pitäisi tehdä harkittu ja hyvin perusteltu ehdotus.
Suomen Vammaisyrittäjät ry vakiintui nimiehdotukseksi aika nopeasti, mutta mikä olisi toimiva lyhenne? SuVa, SUOVA, SVY tai SVYR eivät kuulostaneet hyviltä. Keskusteltiin siitä, pitäisikö lyhenteessä olla jollakin tavalla mukana Suomi tai valtakunnallisuus. Päätettiin ettei välttämättä tarvitse, jos pois jättämällä löydetään toimiva lyhenne.
Kun Suomi (siis S-kirjain) jäi pois lyhenteen eli lempinimen ideoinnissa, päästiin pidemmälle. VY olisi kovin saman tapainen kuin Suomen Yrittäjien SY. Olisiko se etu vai haitta? Entä VaY tai VAY – Olisiko se liian samanlainen kuin Vammaisurheilu ja-liikunta ry:n VAU ja sekoittuisi liian helposti? Entä VamYr tai VAMYR? Miten luontevasti se taipuisi eri sijamuodoissa? VAMYRin, VAMYRissä, Vamyriin. Ei kiitos.
Miten olisi VAMY? Se vaatisi etu- ja takavokaalien vuoksi pientä kieliharjoittelua kuten olympia, mutta taipuisi muuten helposti. Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä tunnetaan lyhenteellä VAMYT. Sekoitettaisiinko meidät siihen? Olisiko samankaltaisuudesta enemmän hyötyä vai haittaa? Suuttuisiko VAMYT ja syyttäisi meitä plagioinnista? Mutta entä jos meidän lyhenteemme kirjoitusasu olisi VamY eikä VAMY? VAMYT ja VamY ovat kirjoitusasultaan niin erilaisia, etteivät ne sekoittuisi. Puhutussa tekstissä olisi helppo tarvittaessa lisätä selvennykseksi yhdistyksen koko nimi Suomen Vammaisyrittäjät ry. Päätettiin siis ehdottaa lyhenteeksi VamY.
Perusta Peurungassa
Mietittiin, mikä olisi Helsinkiä demokraattisempi paikka perustaa yhdistys. Paikka, jonne olisi kohtuullinen matka eri puolilta Suomea valikoitui lopulta helposti. Moni hankkeen aktiiveista oli nimittäin hakenut Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon yrittäjille suunnatulle lomalla Peurungan kylpylään. Sinne siis myös perustavaan kokoukseen! Päiväksi valikoitui luontevasti aktiiviloman alkamispäivä 2. toukokuuta 2019. Kirjoitettiin perustamiskokouksen esityslista ja lähetettiin kutsut.
Vapunpäivää seuraavana torstaina 2.5.2019 oli Peurungan kylpylässä koolla parikymmentä innokasta, joitakin myös etänä Skypen kautta. Perustamiskokous kesti lähes kolme tuntia, koska asioista riitti paljon keskustelua. Vammaisyrittäjät kun eivät ole maan hiljaisimpia ja valmisteluryhmän ehdotuksista haluttiin kuulla tarkemmin ja keskustella asioista perusteellisesti. Puheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä äänestettiin. Ja yhdistys perustettiin allekirjoittamalla perustamiskirja juhlallisesti.
Kokouksen päätteeksi otettiin kymmeniä ryhmäkuvia, mutta kenelläkään ei ollut mukanaan kunnon kameraa, jossa olisi ollut tehokas salama. Kännykällä otetut kuvat ovat kaikki turhan tummia. Kaikkea ei siis muistettu hoitaa ihan Strömssöön tyyliin.
Turbulenssiakin on ollut. Puheenjohtajaksi äänestettiin perustamiskokouksessa Tero Kokko, joka kuitenkin erosi puheenjohtajan tehtävästä ja hallituksesta kesäkuun lopulla. Kesän yli yhdistystä luotsasi varapuheenjohtaja Maija Aatelo. Juha Hentulasta leivottiin uusi puheenjohtaja syksyllä pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa. Loppuvuodesta pidettiin toinen yhdistyksen ylimääräinen kokous, jossa muutettiin jäsenmaksujen suuruutta ja päätettiin joistakin muutoksista sääntöihin.
Alkutaipaleesta selvittyä luultiin toiminnan viimein tasaantuvan ja vakiintuvan kuluvana vuonna 2020.
Sitten tuli korona. Mutta kyllä siitäkin selvitään.
Maija Aatelo
Käytämme evästeitä tehdäksemme käyttökokemuksestasi entistä paremman. Voit myös poistaa tämän hyväksynnän evästeasetuksista. EvästeasetuksetHYVÄKSY
Yksityisyys ja evästeet
Tietosuojakatsaus
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaaksesi käyttökokemustasi, kun navigoit verkkosivustolla. Näistä evästeistä tarpeelliseksi luokitelut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintojen toiminnalle. Käytämme myös kolmansien osapuolien evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, kuinka käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus poistaa nämä evästeet. Mutta joidenkin näiden evästeiden käytöstä poistaminen voi vaikuttaa selauskokemukseen.
Tarvittavat evästeet ovat ehdottoman välttämättömiä verkkosivuston toimivuudelle. Tähän luokkaan kuuluvat vain evästeet, jotka varmistavat verkkosivuston perustoiminnot ja turvaominaisuudet. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Evästeitä, jotka eivät välttämättä ole erityisen välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle ja joita käytetään erityisesti käyttäjän henkilökohtaisten tietojen keräämiseen analyysien, mainosten ja muun upotetun sisällön kautta, kutsutaan ei-välttämättömiksi evästeiksi. On pakollista hankkia käyttäjän suostumus ennen näiden evästeiden käyttämistä verkkosivustollasi.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, keräämään palautetta ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, kuinka kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijämäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.