Posts By :

Maija Aatelo

Riikka-Maria Lemminki

Vammaisyrittäjä ottaa tulevaisuuden omaan hallintaansa

Vammaisyrittäjä ottaa tulevaisuuden omaan hallintaansa 2560 1707 VamY

Terveelle ihmiselle sana vammainen voi kuulostaa pelottavalta ja kaukaiselta. Tilanne voi kuitenkin muuttua hetkessä, kun auton eteen juoksee hirvi, tai lääkäri kertoo elämän suunnan muuttavan diagnoosin, hetkenä jona sitä vähiten odottaa. Jatkossa vammainen on sana, jolla sinut lokeroidaan yhteiskunnassa ja joka rajaa mahdollisuuksiasi. Kun vielä hetki sitten työnantajat soittelivat perääsi, niin nyt sinua ei kutsuta edes haastatteluun tai työtehtäviäsi ollaan jo jakamassa toisille, vaikka ajatuksesi juoksevat yhtä kirkkaina kuin ennen.

Yksitoista vuotta sitten olin hyvin lähellä vammautumista lomamatkalla sattuneen liitovarjo-onnettomuuden ja 250 metrin putoamisen takia. Jouduin muutaman kuukauden elämään epätietoisuudessa ja miettimään uutta suuntaa tulevaisuudelleni. Miten selviän taloudellisesti ja henkisesti, jos en pysty palaamaan takaisin työhöni.

Vaikka pääni täyttivät särkylääkkeet, niin muistan edelleen ahdistavat ajatukset tulevaisuudesta ja hetken kun ymmärsin että asemani yhteiskunnassa on muuttunut. Paluu osittain vammautuneena takaisin työelämään oli kaikkea muuta kuin helppo ja koin, etten ollut työnantajalleni enää arvokas. Epilepsia ja tourette, jotka myös kuuluvat elämääni eivät näkyneet ulospäin, mutta nyt olin näkyvästi liikuntarajoitteinen.

Ensimmäisinä vuosina olisin tarvinnut vertaistukea, ihmisiä kertomaan vaihtoehdoista ja vakuuttamaan, että toimivia jalkoja tärkeämpää on toimiva pää. Tällä viikolla tapasin ensimmäisen kerran ihmisiä Suomen Vammaisyrittäjistä ja tunsin, että tämä on se ryhmä, jonka olisin halunnut tavata yksitoista vuotta aikaisemmin. Itsensä työllistäminen on hyvin kunnioitettava ja monelle ainoa vaihtoehto työelämästä syrjäytymiselle, mutta se on myös keino ottaa tulevaisuus omaan hallintaan.

Näiden ihmisten tarinat ja sitkeys insipiroivat. Menestyneen yrityksen taustalla on usein monta epäonnistumista ja yrittäjän pitää epäonnistumisista huolimatta sitkeästi jatkaa eteenpäin. Väitän, että vammaisyrittäjillä on valmiina omien kokemusten kautta rakentunutta luonnetta, jota menestynyt yrittäjä tarvitsee.

Nostan hatun hyvin korkealle päästäni jokaisen yrittäjän kohdalla, mutta vammaisyrittäjien kohdalla heitän sen ilmaan. Me tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjiä, monimuotoisuutta ja ihmisiä, jotka rakentavat työpaikkoja itselleen sekä muille.

RIIKKA-MARIA LEMMINKI

Kirjoittaja on Marketing Finlandin toimitusjohtaja ja Ranskalaisen Kyläkaupan perustaja

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjät ry

Kärsimyskeväästä epävarmaan syksyyn

Kärsimyskeväästä epävarmaan syksyyn 960 641 VamY

Kuluva kevät jää monen yrittäjän mieleen kärsimyskeväänä. Korona on aiheuttanut monelle odottamattomia vaikeuksia. Vaikka yrittäjän tehtävään kuuluu miettiä erilaisia riskejä ja uhkakuvia, harva oli varautunut pandemiaan.

Kriisi on kesän edetessä hellittänyt Suomessa. Liiketoimintaan vaikuttavia rajoituksia on purettu, mikä on auttanut monen liiketoimintaa.

Tiedot maailmalta kuitenkin kertovat, että pandemia jyllää edelleen vahvana. On odotettavissa, että se vielä rantautuu kovemmalla voimalla Suomeenkin.

Jokaisen yrittäjien pitää varautua taudin toiseen aaltoon. Se ei ole helppoa, sillä monen puskurit syötiin jo keväällä eikä kysyntä ole vielä elpynyt kaikilla aloilla.

Hallitus ja eduskunta ovat kevään ja kesän mittaan rakentaneet yrittäjien avuksi laajan yritystukiohjelman. Siitä on ollut apua monelle, vaikka se korvaa vain osan menetyksistä.

Yritystuet ovat auttaneet välttämään konkursseja. Hallitus ja eduskunta ansaitsevat kiitoksen nopeasta toiminnasta. Syntynyt yritystukijärjestelmä ei ole kuitenkaan lähellekään optimaalinen.

Viime viikkoina on hämmästelty, miksi kustannustukea on haettu niin vähän ja miksi noin neljä viidestä hakemuksesta on hylätty.

Tämä kertoo järjestelmän valuvioista. Ne pitää korjata, jos tulee toinen aalto. Ainakin pitää laajentaa tuen haarukkaa 1000-500000 euroon, pienentää yhteensovitusprosenttia Business Finlandin ja Ely-keskusten kehittämistukien kanssa ja huomioida kiinteissä kuluissa myös vakuutus- ja leasingkulut.

Jos tulee toinen aalto, myös yksinyrittäjätuki pitää ottaa käyttöön toiselle kierrokselle.

Koronakriisi on osoittanut jokaiselle yritysten merkityksen työllisyyden ja kansakunnan hyvinvoinnin kannalta.

Jos yritykset ovat vaikeuksissa, moni joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi. Siksi on tärkeää vaalia yritysten toimintaedellytyksiä. Jos Suomi ei ole hyvä paikka yrittää, suomalaisen hyvinvointimallin ylläpito käy mahdottomaksi.

Yrittäjille koronakriisi on osoittanut vakauden merkityksen. Ei ole helppo yrittää, jos yhtäkkiä joudutaan sulkemaan toimialoja ja puututaan rajusti elinkeinovapauteen.

Kriisi on myös osoittanut yrittäjyyden luonteen. Laji on kova, ja yllätyksiin on pakko pitää varautua. Aika näyttää, miten koronakriisi vaikuttaa yrittäjyysintoon. Ei olisi ihme, jos yrittäjiksi aikovien määrä kääntyisi kriisin kovien kokemusten vuoksi laskuun.

Se ei olisi hyvä kehitys, sillä Suomi tarvitsee lisää yrityksiä ja lisää yrittäjiä. Yrittäjyys on monelle luonteva tapa hankkia toimeentulo. Yhteiskunnan kannalta se on taas ainut tapa rakentaa vahvaa taloutta ja kestävää hyvinvointia. Siksi yrittäjyyden edistäminen on työtä jokaisen hyväksi.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Back to top